Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tuomas Akvinolainen ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1981
Tuomas Akvinolainen —Tuomaskristityt
1982
uellvt lähetyssaarnaajana Suomessa, siten
perehtyen maan oloihin. Lähin tehtävä oli
Varsinais-Suomen kirkollisten olojen järjestäminen ja
turvaaminen pakanallisten hämäläisten
tuottamilta häiriöiltä. Suoraan Roomasta tulleisiin
kirjeisiin nojautuen ja yksissä neuvoin
tuomiokapitulin kaussa T. tehtäviinsä ryhtyi, järjesti
seurakunnallisen elämän, muutti piispanistuimen
Nousiaisista Räntämäelle ja hankki kirkolle maa
limaisuutta. Pian voitiinkin ilmoittaa, että
..Suomen piispalle uskottu seurakunta uudestaan oli
tullut totuuden tuntoon". Hämäläisten
keskuudessa saarnattiin kristinuskoa, mutta kun samalla
estettiin heidän välittömiä kauppasuhteitaan
ulkomaalaisten kauppiasten kanssa sekä
harjoitettiin pakkokäännytystä, syntyi Hämeessä,
arvattavasti venäläisten yllytyksestä, kristinuskoa
vastaan vastavaikutus, joka ilmeni kasteen
tehottomaksi taikomisena ja muuna pakanuuden
vir-koamisena sekä julmina väkivaltaisuuksina
pappeja ja muita kristityitä vastaan. Tämä
niskoittelu sai T:n ryhtymään suureen yritykseen :
ristiretkeen novgorodilaisia vastaan, jotka olivat
menestyksellä kastaneet kansaa Karjalassa ja
harjoittivat hämäläisten keskuudessa alituista
kiillotustyötä Ruotsia ja katolisuuden
edustajia vastaan, milloin eivät tehneet suoranaisia
ryöstö- ja hävitysretkiä Ijänsi-Suomeen ja
Ruotsiin. Paavin kehotuksesta ristiretkeen liittyi
osanottajiksi lukuisia ruotsalaisia, norjalaisia ja
kalpuveljistön ritareita, kristityistä
suomalaisista puhumattakaan. Mutta huolellisista
valmistuksista ja suurista toiveista huolimatta yritys
epäonnistui, sillä Novgorodin ruhtinaan
Jano-siavin poika Aleksanteri Nevski voitti ristiarmeian
perinpohjin Nevajoen luona 15 p. heinäk. 1240.
Rasitusten ja pettymysten masentamana T.
luopui 1245 piispanistuimelta ja eli loppuvuotensa
Visbyn dominikaaniluostarissa. A. J. P-n.
Tuomas Akvinolainen (1225-74), skolastikko.
T.. joka oli vanhaa kreivillistä sukua
Etelä-Italiasta, meni 18-vuotiaana vasten vanhempainsa
tahtoa dominikaanimunkistoon ja matkusti aiuksi
Kölniin nauttiakseen Albert Suuren opetusta.
Pian hiin saavutti opettajansa suosion ja
siirtyi tämän kanssa Pariisiin, jossa sai teologian
maisterin arvon. Saavutettuaan Pariisissa
suuren maineen luennoitsijana hiin myöhemmin
esiintyi opettajana veljeskuntansa pääpaikoissa,
kuten Bolognassa, Roomassa ja Napo!i’ssa.
Matkalla Lyonin kirkolliskokoukseen hän kuoli.
T:n pääteos, jota hän elämänsä lopulla
ahkerasti kirjoitteli, on „Summa totius theologiæ"
(„Koko teologian summa"). Se on kolmiosainen,
mutta viimeinen osa jäi keskeneräiseksi. Lyhyempi
on apologeettinen „Compendium theologiæ".
Sitäpaitsi hän kirjoitti selityksiä Raamattuun,
Petrus Lombarduksen sentensseihin ja
Aristoteleen teoksiin, joiden erikoinen tuntija hän oli.
Aristoteleen pääteokset ynnä arabialaisten
niihin laatimat selitykset olivat vastikääu tulleet
tunnetuiksi, ja niiden runsas käyttäminen antoi
T. A:n teologialle uutuuden viehätyksen. Hänen
kauttansa Aristoteleen arvovalta skolastiikassa
vasta oikein vakaantui. Tämän rinnalle hän
asetti Augustinuksen ja päätehtäväkseen hän kat
soi näiden molempien yhteen sulattamisen. Raa
mattuun hän myös usein vetosi, mutta oli siinä
riippuvainen latinalaisesta käännöksestä ja perin-
näisestä selitystavasta. Useat katoliset dogmit
saivat vasta T. A:n kautta vakaantuneen muodon.
Sellaisia ovat oppi ehtoollisaineiden
muuttumisesta (tianssubstttntiatio), ripistä ja aneen
voimasta. Synninante ksianto joutui kokonaan papin
synninpäästöstä riippuvaksi. Opin paavinvallasta
T. A. myöskin kehitti huippuunsa, opettaessaan
paavin olevan koko maailman erehtymättömän
opettajan ja kirkon ehdottoman hallitsijan.
Myöskin siveys- ja va.tio-opissa T. A.
johdonmukaisesti esitti ne mielipiteet, jotka sittemmin
saivat yleisen tunnustuksen kirkossa. — Ei ole näin
ollen kumma, että T. A. jo eläessään nautti mitä
suurinta arvonantoa ja kuoltuaan sai
kunnia-nimet Doctor angelicus ja Doctor universalia.
V. 1323 paavi nimitti hänet pyhimykseksi ja paavi
Pius V julisti hänet „kirkou opettajaksi" (Doctor
ccclesice). Hänen oppilaillaan, joita sanottiin
t o m i s t e i k s i, oli kirkossa jatkuvasti
huomattu asema. He olivat alituisessa riidassa Duns
Seotuksen oppilaiden, skotistien kanssa.
Skotistit, jotka asettivat kirkon auktoriteetin
järjen yläpuolelle, saivat, aluksi ylivallan, mutta
jo uskonpuhdistuksen aikoina kävi selville, että
teologia skotistien käsissä kulki häviötänsä kohti.
Sittemmin ovat. taas tömistit olleet voitolla.
Tridentin kokouksen päätökset tehtiin T. A:n
merkeissä. Vihcfoin Leo XIII kiertokirjeessään
...Eterni Patris" (1879) selitti pitävänsä T. A:ta
uskon voittamattomana varustuksena ja määräsi
tomistisen filosofian oppiaineeksi kaikkiin
kouluihin. T. A. on klassillisessa muodossa
esittänyt roomalais-katolisen maailmankatsomuksen
perustukset. Kootut teokset: „0pera omnia"
(25 nid., 1852-72); uusi, paavi Leo XITI:n
toimesta julkaistu painos on ilmestynyt v:sta 1882
-alkaen. E. K-a.
Tuomas Celanolainen ftselä-] (k. n. 1250), it.
kerjäläismunkki, kirjoitti Franciscus
Assisilai-sen elämäkerran ..Vita S:ti Francisci". Hän on
myöskin sepittänyt latinankielisiä virsiä.
E. K-a.
Tuomasfosfaatti ks. T u o m a s k u o n a.
Tuomas Kempiläinen (1380 1471), alankoni,
mystikko. T., jonka sukunimi oli Hemerken,
nsttii 1399 augustinolaispappien veljeskuntaan
kuuluvaan Agnetenbergin luostariin ja kuoli sen
alijobtajana. Suurimman maineensa hän on saa
nut hartauskirjasta ,,Kristuksen seuraamisesta"
(„De imitatione Christi"), josta on ilmestynyt
lukemattomia painoksia eri kielillä. Onko
kirjan tekijä T. K., ei ole kuitenkaan varmaa, koska
vanhoissa käsikirjoituksissa esiintyy muitakin
tekijäin nimiä. Joka tapauksessa kirja on
syntynyt Alankomailla vv:n 1410-20 vaiheilla.
Kirjasta on olemassa useita suomennoksia m. m.
C. J. Kemellin v:lta 1853. Toinenkin T. K:n
nimellä kulkeva hartauskirja „Mietelmiä
Kristuksen elämästä" on suomennettu 1893. [M. Jos. Pohl.
..Th. Hemerken a Kempts opera omnia" (1904
seur.).] E- K-a.
Tuomaskiistityt, apostoli Tuomaasta nimensä
saaneet, Syyrian nestoriolaisesta kirkosta alkunsa
: johtavat kristityt, jotka asuvat Intian
Malabar-1 rannikolla. Yhteys nestoriolaisen kirkon kanssa
jatkui 16:nnen vuosis. loppupuolelle. Osa t:stä
pakotettiin 1599 liittymään roomalais-katoliseen
kirkkoon. Toiset, jotka seuraavalla vuosis.
omaksuivat monofysitismin ja kuuluivat sitten
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
