Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Turkikset - Turkin kieli ja kirjallisuus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
2021
Turkin kieli ja kirjallisuus
2022
etäisimmistä seuduista tuoden suuria määriä laa
duItaan oivallisia oravan-, käirpän-, siji.
näädän-i.,kolinski"), valkean ketun- ja soopeliunahkoja.
Sinne saapuneet venäläiset ja saksalaiset
ostajat! tuovat mukanaan Kiinaa varten aiottuja
majavan- ja saukonnahkojn. Ostetut nahat
kuljetetaan Moskovaan ja ulkomaita varten aiotut
Leipzigiin, jonne ne, usein aivan viime hetkessä,
saapuvat piiiisiäisniarkkinoilla (..messussa")
myy-taviksi maailmanmarkkinoille. Nizuij-Novgorod,
jo-.-a markkinat pidetään heinä-elokuussa, on
Venäjän t.-kaupan suurenmoinen varastopaikka.
Siellä kohtaavat toisensa venäläiset, aasialaiset
ja ulkomaiset kauppiaat, joista useimmat samalla
kertaa ovat sekä myyjiä että ostajia.
Aasialaisin. venäläisiä, ameriikkalaisia ja saksalaisia
tavaroita, koko- ja puolivalmisteina, myydään
suurin määrin. Ulkomaiden halutut nahat
joutuvat aina Sisä-Aasiaan saakka. Suunnattomat
määrät eurooppalaisten ostamista t:sta joutuvat
l.eipzigiin. Venäjällä 011 Moskova venäläisten
ja aasialaisten t.-tavaroiden suurin
varastopaikka.
Koko maailman t.-kaupan keskeisin paikka on
jo pitkät ajat ollut Leipzig, jonka
markkinoille (etupäässä juuri pääsiäismarkkinoille,
jotka ovat kuuluisat 19:nnen vuosis. alkupuolelta
saakka 1 saapuu ostajia ja myyjiä Euroopan eri
maista ja Pohjois-Ameriikasta. Tuonti, joka
v:n 1910 tilastolaskelmien mukaan nousi 160 milj.
Sak.-an markkaan v:ssa, käsittää kaikkia eri
maanosien t.-tuotteita. Tavarat myydään
tukuttain tai pienemmissä erissä ja
valmistusasteel-tann vaihtelevina: valmistettuina,
valmistamat-lomina. jopa vuorilevyiksi kokoonommeltuinakin,
värjättyinä sekä laadulleen lajiteltuina.
Edelli-.»en talven metsästyksen tuottamasta Saksan ja
naapurimaiden t.-saaliista saapuu Leipzigiin
melkoisin osa: ketun-, näädän-, hillerin-, saukon-,
hamsterin- y. m. nahkoja. Venäjän ja Aasian
t. tuotteet ovat koottuina suuriin, monilukuisiin
suurkauppoihin tai tarjotaan ne kaupan
välittäjien mi klarien) toimesta. Ameriikan
pohjoisosista tuodut, jo edellä luetellut, erittäin halutut
tuotteet, jotka on kuljetettu joko suoraan tai
Lontoon huutokaupoista, ovat kaupan jo
valmistettuinakin tai eri tavoin käsiti Ityinä. Poh
joismaiden t.-tuotteet: erinomaisia näädän-, ilveksen-,
saukon- ja ennen muita haluttuja pohjoismaisia
ketunnahkoja sekä Islannista ja Grönlannista
tuotuja, kiinink. tansk.-grönlantilaisen
komppanian huutokaupalla myymiä hylkeen-,
valkean-ja siniketunuahkoja. Bukharasta, Afganistanista
ja Aa sian aroilla tuotuja kriminnahkoja ja
axtrakaanivuouan nahkoja, jotka nyk. jo
oivallisesti valmistetaan ja värjätään Leipzigissä,
Et elä-Amer i i kasta tuotuja tsintsiljan ja ma.ava
1. biisamirotan y. m. nahkoja.
Austraaliastasaatuja opossumin nahkoja, jalopeuran, tiikerin,
pantterin y. m. nahkoja on Leipzigissä kaupan.
T.-kaupan alalla Leipzig näin ollen 011
ainoalaatuinen kansainvälinen markkinapaikka.
Rovaniemen markkinoille (helmikuun
puolivälissä) ou viime aikoina alkanut saapua
ulkoniai.sia. keskenään ankarasti kilpailevia
ostajia: saksalaisia, englantilaisia, ruotsalaisia.
Tärkeimmät kauppatavarat ovat Pohjois-Suomesta ja
Lapista tuodut ketun- ja kärpännahat sekä
lisäksi näädän-, ahman- ja karhunnahat. Myös-
kin poronnahkoja myydään suurin määrin.
Ketunnahat viedään pääasiallisesti Leipzigiin.
I. L.
Turkin kieli ja kirjallisuus. 1. Kieli.
Turkin k. eli osmanin k. ( o s 111 a n 1 i) on
t u r k k i 1 a i s-t ataarilaisten kielten
(ks. t.) eteläisen ryhmän tunnetuin ja tärkein
edustaja. Se liittyy läheisesti Aserbeidzanissa ja
Persiassa sekä Krimillä puhuttuihin murteisiin
ja jakautuu itse useihin, keskenään sangen vähän
eroaviin murteisiin (Karanianiau ja Bosnian
murre sekä gagauzien kieli Bessarabiassa ja
Bulgaariansa). Äänteellisessä suhteessa se on erittäin
vanhoillinen, mutta poikkeaa
tnrkkilais-tataari-laisten kielten yleisestä tyypistä 111. 111. siinä, että
on osittain tapahtunut muutamien
sananalkuisten konsonanttien heikennyksiä (kir > gir = tule
sisään, toquz > doquz - yhdeksän, bilä > iiii =
kanssa, bol > oi = ole j. n. e.). Huomattavin
kehitys on tapahtunut siinä, että islamilaisen
sivistyksen mukana on kieleen tullut niin valtava
määrä arabialaista ja persialaista lainatavaraa
(lainasanoja, kielellisiä käännöksiä), että vanha
peru 011 supistumistaan supistunut. Tähän asti
on turkkilaisten keskuudessa pidetty sivistyksen
merkkinä taitoa käyttää vieraita aineksia niin
runsaasti kuin suinkin, jonka vuoksi erittäinkin
kirjallisuudessa viljellään kieltä, jossa vain kie
Ien yleinen rakenne (taivutus ja lauseiden eri
osien järjestely) on pysynyt alkuperäisen kielen
puitteissa. Sitävastoin jokapäiväinen kieli vielä
on turkkilaisempi ja rahvaan suussa on t. k.
säilynyt rikkaampana ja puhtaampana, jopa siinä
määrin, että esim. Volgan tataari voi ymmärtää
hyvinkin helposti turkkilaisen talonpojan puhetta.
Viime aikoina on syntynyt harrastus ottaa
kirjallisuudessakin armoihin sivistymätön kieli
(tyrlc-dil). Kirjoituksessa käytetään arabialaista
kirjaimistoa. jolla vain hyvin vaillinaisesti voi mer
kitä kielen äänteet: t, k:n kahdeksaa vokaalia
varten on tarjona vain kolme merkkiä ja nekin
tavallisesti jätetään pois. Turkkilaisen tekstin
lukeminen vaatii senvuoksi turkkilaiseltakin
suurta harjaantumista. — T. k:n oppimiseen 011
länsimaalaisia aikaiseen pakottanut Turkin
valtiollinen tärkeys ja sen virkamiesten
itsetietoinen haluttomuus puhua muuta kuin omaa
kieltään. [Kielioppeja: Redliouse (1846, 1884),
II. Kellgren (Helsingissä 1855), Wahrmund (1884),
A. M iiller (1889). Manissadjian (1893), Wied
(1895). Sanakirjoja: Zenker (1866-71),
Bar-bier de Meynard (1881-90), Löbel (1896), Heintze
(1898), y. "111.1
2. Kirjallisuus. Turkkilaisten
kansan-kirjallisuus on erittein rikas ja monipuolinen,
käsittäen arvoituksia, sananlaskuja, satuja,
legendoja, kansanlauluja ja eepoksia sekä
kansanomaisia teatteriaiheita (kara-göz eli
nukketeatteri ja ori ao inu, eräänlaiset piirileikin
tapaiset teatteriesitykset). Kirjoitettu
kirjallinen tuotanto on samoin rikas, mutta nojautuu,
kuten kaikki turkkilaisten korkeampi sivistys,
alkuaan vain persialaisten ja arabialaisten saa
vutuksiin. Kirjallisuudessa voidaan erottaa kaksi
aikakautta, n. s. klassillinen (1450-1850) ja uusi
aika. Kirjalliseit tuotteliaisuuden loistoaika oli
Soliman I:n hallituskausi. Suorasanaisten teosten
kirjoittamisessa pidettiin mallina arabialaista
| tyyliä, runoudessa matkittiin menestyksellä per-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
