Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Turkin kieli ja kirjallisuus - Turkinpapu = salkopapu, ks. Papu - Turkinpippuri - Turkinpunainen - Turkinpyy, ks. Peltopyyt - Turkin sota - Turkki
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
2023
Turkin papu—Turkki
2024
sialaisten kukkakieltä. Loistoaikana
rekisteröitiin virallisesti 2,200 runoilijaa, mutta
useimmilla niistä persialaisuus on niin vallalla, että
kielikin on enemmän persian kuin turkin kieltä.
Kunoilua harjoittivat m. m. hallitsijat
Muhammed 11, Selim I ja Soliman T. Suurimpia tämän
ajan klassikoita ovat. Sati (k. 1546), Lami
(k. 1531), Fasli (k. 1563) ja vähän myöhempi
Baki (k. 1600). Myöhempiä klassikoita ovat
Nefi (k. 1635, satirikko), Nabi (k. 1712,
didaktikko) ja Ghalib (k. 1814, allegorikko).
Uudempi, vapautuneempi kirjallinen suunta
syntyy vasta 19:nnen vuosis. alussa ja v:sta 1850
lähtien alkaa turkkilaisessa kirjallisuudessa
näkyä länsimaalaisen kirjallisen maun jälkiä.
Etevimmät uuden ajan kirjailijoista ovat Kemal
Bey (1837-88) ja Ahmed Midhat Efendi (s. 1841).
Kemal Bey on osnratrien suosituin kirjailija;
hän on kirjoittanut hämmästyttävän suuren
määrän teoksia (näytelmiä, romaaneja,
lyyrillisiä kappaleita). Viime vuosisadan lopussa elivät
dramaatikot Abdul-Ilaqq Hamid ja Sems-Sami
sekä lyyrikot Muallirn-Nadji ja Mehemed Emin.
Kirjailijattaria on mainittava Nigjar bint-Osman
ja Fatima-Alije-llanum. [Hammer-Purgstall,
,,Ge-schichte der osm. Dichtkunst" (1838) ; l)ora
d’Istria. „La pofoie des Ottomans" (1877) ;
Red-house, „History o£ Turkish poetry" (1879), y. m.]
<;. j. if.
Turkinpapu = salkopapu, ks. P a p u.
Turkinpipiiuri, cayenne-pippuri 1. paprika ks.
Pippuri.
Turkinpunainen, eräs voimakas punainen väri,
ks. Alitsariini; vrt. Väriaineet.
Turkinpyy ks. P e 11 o p y y t.
Turkin sota, nimitys, jolla yleensä
tarkoitetaan vv:n 1877-78 venäläis-turkkilaista sotaa
(ks. Turkki, historia).
Turkki (Turkin valtakunta. turk.
Mcmalik-i-Osmanije = „Osmannien maat" tai
Devlet-i-AHje = „Korkea valtakunta"),
suursult-taanikunta (keisarikunta) Kaakkois-Euroopassa
ja Etu-Aasiassa, jonka verovelvolliseira
nimellisesti on myöskin Egypti Afrikassa. —
Suursult-taanikunnan pinta-ala on n. 1,8 milj. km-,
asukasmäärä 22 milj., asukastiheys n. 13 kms:llä (1911).
Rajat Aasiassa, etenkin Arabiassa, eivät ole
läheskään tarkat, joten virallisia, yksityiskohtaisia
tietoja (1,813,880 km2. 22.756,794 as.) ei voida
pitää täysin luotettavina. — Valtakunnan
pääosa on nykyään Aasiassa; siellä on lähes 99 %
valtakunnan pinta-alasta ja n. 90 % asukkaista.
T:n Aasia n puoleinen osa käsittää
kokonaan tai osaksi seuraavat maant. ja liist. alueet:
Vähän-Aasian (510.000 km-’, 10.» milj. as.),
A r m e e n i a n ja Kurdistanin (180,000 km5,
2,5 milj. as.), Mesopotamian (365,000 km"
2 milj. as.), Syyrian (290,000 km2, 3,? milj. as.)
sekä Arabian (435,000 km-, 1 milj. as.). Nii
den maant. oloista, kansoista, elinkeinoista y. m. s.
ks. erikoisartikkeleita. — T:n
Euroopan p u o 1 e i n e n alue, joka valtakunnan
mahtavuuden aikana käsitti koko
Kaakkois-Euroopan, on 1700-luvulta alkaen supistumistaan
supistunut, niin että se Balkanin sodan
päätyttyä 1913 käsittää enää vain Thraakian itäisen
osan (Konstantinopolin ja Adrianopolin
vilajee-tit sekä Tsataldzan sandzakin), Maritsan,
Mustanmeren, Bosporin, Marmara-meren, Dardanel
lien ja Aigeian-meren välissä, kaikkiaan
27,740 kmJ, 2,105,726 as. (1911), 54 km2illä.
Tämän alueen pääosana on Maritsan ja sen lisä
jokien (tärkein Ergene) aikanaan muovailema
kumpuinen, erittäin viljava ja taajaan asuttu
tasanko. Lännessä, Bulgaarian rajalla, sitä
rajoittavat Rliodope-vuoriston äärimäiset
haarak-keet, pohjoisessa Itä-Rumilian matalat
rajakuk-kulat sekä luoteesta kaakkoon pitkin
Mustanmeren rantaa kulkeva, haarakkeineen Bosporiin
asti ulottuva, matalaselänteinen (korkein kohta
Bözyk Magiada 1,035 m yi. merenp.), graniitista
ja gneissistä syntynyt Istrandza dagli.
Marmara-merestä, Dardanelleista ja Aigeian-merestä
ite-lässä Maritsan tasangon erottavat kumpualueet
ja matalat vuoriselänteet (Tekir dagh, jossa
Pyrgos 921 m ja Kuru dagh, jonka korkein kohta
on 726 m yi. merenp.). Rannikot ovat
ylimalkaan huonosatamaisia, suoraviivaisia,
niemettö-iniä (lukuunottamatta Gallipolia) ja lahdettomia
(paikoitellen matalilla rannikoilla on
laguuni-maisia lahtia ja Bosporista tunkeutuu luodetta
kohden kapea, syvä Kultainen sarvi). Ilmasto
on lauhkea, muistuttaen Välimeren ilmastoa,
mutta varsinkin talvisaikaan vaikuttavat
viilen-tävästi usein Mustanmeren poikki tulevat
koillis-ja pohjoistuulet. Vuotuinen sademäärä
Konstantinopolissa on 730 mm. Maritsan lisäksi ei ole
muita suurempia jokia. Kasvillisuudessa tapaa
Mustanmeren ja Välimeren muotoja.
Alkuperäinen eläimistö on suurimmaksi osaksi hävinnyt
viljelyksen tieltä. — Pääväestönä ovat
turkkilaiset (ks. t.). Konstantinopolissa asuu lisäksi
paljo muita kansallisuuksia (ks.
Konstantinopoli). Yleensä kaikki taloudellinen
elämä on rappiolla, johon pääsyynä on tämän
vuosis. alkuun asti vallinnut itämainen, vain
hallitsijan ja virkamiesten etuja katsova kurja
hallintojärjestelmä. Maaseudun väestön
pääelinkeinoina ovat maanviljelys ja karjanhoito,
molemmat alhaisella kehitysasteella. Maanomistusolot
eivät ole yleensä hyvällä kannalla. Suurin osa
maasta, on kruunun ja uskonnollisten laitosten
hallussa (edellinen nimeltään emirije,
jälkimäinen vaJcuf) ; sitä viljelevät vuokralaiset, joilla
usein on perinnöllinen oikeus maan
vuokraukseen. Vain pieni osa maasta on viljelijänsä
omaisuutta (mullc). Raskaat verot rasittavat
maataloutta. — Kalastusta harjoitetaan etenkin
Bosporissa, jossa kalansaaliin arvo vuosittain on
n. 12.3 milj. mk. — Teollisuutta harjoitetaan
etupäässä käsityömäisestä. Muutamia tehtaita on
perustettu länsimaisilla pääomilla. Vuorityötä ei
harjoiteta. -— Rautateitä (päälinja
Konstantinopolista Adrianopolin kautta Bulgaariaan on
tärkeä kansainvälisessä liikenteessä) 1915 oli
1.684 km. -— Laivaliikenne on keskittynyt
Konstantinopoliin. — Koko valtakunnan
laivaliikenteestä, postista y. m. s. sekä ulkomaisesta
kaupasta esitettäköön seuraavat tiedot:
kauppalaivastoon 1911 kuului 1.083 alusta,
käsittäen yhteensä 272.519 rek.-ton. netto (joista
120 höyryalusta, 66,878 rek.-ton.).
Laivaliikenteessä selvitettiin tili-v. 1913-14 42.2 milj.
rek.-ton. (josta Konstantinopolissa yksistään 24,o milj.
rek.-ton.), josta turk. alusten osalle tuli 4,s milj.
rek.-ton. Rautateitä 1915 oli kaikkiaan
6,863 km. joista Aasiassa 5.179 km. Aasian
rautateistä 1914 31 % oli hallituksen, 36.» %
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
