Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Turkki
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
2025
Turkki
2026
Stiksaii, 21 % Hanskan ja 10,s % Englannin
pääomien hallussa. S li h k ö 1 e n n ä t i n 1 i n j o j a
1914 38,105 km, -konttoreita 985;
postikonttoreita tili-v. 1912-13 1,814. —
Ulkomaankauppa. Tuonti on säännöllisesti vientiä
paljoa suurempi. Tili-v. 1913-14 tuonti oli arvoltaan
912.» milj.. vienti 485,s milj. mk. Tärkeimmät
(arvot milj. mk.) :
tuontitavarat
kankaat 326,9
vilja 1 Iti,o
metallit ja raetallitava-
rat 66,s
sokeri 64.s
öljy 5H.J
kahvi y. m. s. :U,s
vientitavarat
silkki, puuvilla y. m. s. 138,■
hedelmät 129.»
vilja 45,»
ooppiumi, parkitusaineet
y. m. 44.»
eläink. ravintoaineet 22,o
Kaujfpatuttavista tärkeimmät (arvot milj. mk.) :
tuontimaat
Englanti 1H4,S
ltavalta-1’nkari 139, s
Saksa 106.4
Ranska SI,s
Venäjä 79,»
vientimaat
Englanti 105,9
Ranska 97,4
Itävalta-Unkari . 50,o
Egypti 44.o
Yhdysvallat 31,s
T:n ja Suomen välillä ei ole mainitsemisen
arvoista suoranaista kauppayhteyttä. — Valtion
pankkina toimii Keisarillinen
ottomaani-|iankki (alkuaan englantilaisten ja ranskalaisten
1863 perustama, pääoma ensin 68 milj., v:stalS75
252 milj mk.), jolla 011 yksinomainen
setelin-anto-oikeus. Rahaolot ovat viime vuosis.
keskivaiheilta asti olleet sekavat. V. 1916 on pantu
alulle täydellinen uudistus. Sen mukaan
rahayksikkönä on knltapiasferi = 40 paran = Smk. 0: 23.
Hienin lyöty kultaraha on kuitenkin arvoltaan
25 piasteria. Pienemmät rahat ovat nikkelistä
ja hopeasta. 100 piasterin kultaraha on n. s.
T:n punta 1. T:n Iira (iT). Ennen lyötyjä
rahoja ovut medzidie (=20 piasteria), altilik,
hrslijc ja metallik (= C-1/^ piasteria). Entisten
liopeapiastcrien arvo vaihteli eri paikkakunnilla
suuresti; niinpä 1 £T oli Konstantinopolissa
arvoltaan 108, Adrianopolissa 135 ja
Jerusalemissa 140 hopeapiasteria. Ulkomaisia rahoja
käytettiin paljo; Arabiassa ja Tripoliksessa
Maria Teresian dollaria. Mesopotamiassa Persian
krania ja Intian rupiaa j. n. e. — Mitat ja
painot ovat virallisesti metriset. Käytännössä
ovat kuitenkin vanhat mitat; 1 okka = 1.284 g.
1 kantar 1. kintal = 44 okkaa, 1 kile = 25-37 1,
1 pik halebi = 0.«s« m.
Uskonnolliset olot ja koulut.
Val-tion pääuskontona on islami (ks. t.).
Kaikkien muhamettilaisten hengellisenä päämiehenä
on kalifien jälkeläinen, sulttaani. Korkein
hengellinen ja samalla lainopillinen virkamies
on seikli ul-islam. Moskeioja on T:n
valtakunnassa kaikkiaan 2.120, joista yksin
Konstantinopolissa 379. Pappeina toimivat Koraaniin,
filosofiaan, oikeusoppiin, retoriikkaan y. m.
alkeiskouluissa ja moskeioihin yhdistetyissä
me.ln>seissä perehtyneet uhmat (joita kaikkiaan
on T:ssa n. 11,600). He ovat moskeioissa
seik-keinä, khatibeina ja imameina; moskeiain
alemmat virkailijat, muessinit ja kaimit. eivät kuulu
uh ■muihin. Rahavarat moskeiain ja medresien
ylläpitoon, ulemain palkkaukseen y. m. saadaan
etupäässä lahjoitusten kautta uskonnollisille
laitoksille joutuneesta vakuf-maasta. — Paitsi
islamia T:ssa toimivat seuraavat uskontokunnat:
roomal.-katolinen (jonka itsenäisiä alaosastoja
ovut: latinalainen. itämaalais-armeenialaineiT,
itä maalais-kreikkalainen, itämaalais
kreik.-bulgaarin lainen, itäinaalai^-kreik.-melkhiit tiläinen, iiii
niaalais-syyrialainen. itämaalais
syyr.-kaldealainen, itämaalais-syyr.-maroniittilainen), kreik.
oikeauskoinen. bulgaarialais-oiki auskoinen,
syy-rialainen 1. jakobiittinen, arméen.-gregoriaaninen,
protestanttinen, anglikaaninen, juutalainen ja
nestoriolainen. Eri uskontokuntiin kuuluvien
lukumäärästä ei ole tilastotietoja olemassa. —
Op et u solot ovat alkeellisella kannalla.
Voimassa olevaa koulupakkoa (viimeinen sitä
koskeva laki v:lta 1913) ei voida käytännössä
toteuttaa. Vanhoista ajoista asti ovat, kuitenkin
alkeiskoulut pitäneet huolen lukutaitoisuuden ja
Koraanin tuntemisen leviämisestä kansan
keskuuteen, ja moskeiain yhteydessä olevat niedresit
ovat jakaneet korkeampaa tietopuolista opetusta.
Paitsi muhamettilaisia T:ssa on kaikilla muilla
uskontokunnilla omia kouluja, niin että niitä
kaikkiaan on lähes 40,000, joissa n. 1 1/s milj.
oppilasta. Korkein sivistyslaitos on Konstanti
nopolin yliopisto (per. 1900. uudestaan järjestetty
1908; 5 tiedekuntaa). Lisäksi on useita
ammatillisia korkeakouluja, osaksi valtion, osaksi eri
uskontokuntien.
Valtiomuoto, hallitus ja hallinto
sekä oikeudenhoito. Vallankumouksessa
1908 T:ssa lopetettiin itsevaltius ja voimaan
astui jonkun verran muutettuna Abdul Hamidin
1876 antama mutta 1878 peruuttama
perustuslaki. Sen mukaan hallitsijan, suursulttaanin,
valta on perinnöllinen Osmanin suvussa.
Hallitsijan valta on samalla tavalla rajoitettu kuin
Länsi-Euroopan perustuslaillisissa monarkkioissa.
Lakeja säätää kaksikamarinen parlamentti
(medslissi umumi); ylähuoneen, senaatin, jäsenet
hallitsija nimittää (alin ikäraja 40 v.),
alahuoneen jäsenet (lukumäärältään nyk. 280; alin
ikäraja 30 v.) valitaan (äänioikeutetut: 25 v.
täyttäneet, miespuoliset, uskontokuntaan katsomatta)
valitsijamiesten kautta (edustaja jokaista 6 000
valitsijaa kohden). Toimeenpanovalta on minis
terineuvostolla (medslissi mikein), johon
kuuluvat suurvisiiri, seikh-ul-islam, valtioneuvoston
presidentti sekä ministerit (uiko-, oikeus-, sota-,
meri-, opetus-, sisä-, ralia-asiain, yleisten töiden,
elinkeinojen, postin ja sähkölennätiiilaitoksen
sekä hurskaiden lahjoitusten ministeri). —
Valtioneuvosto (sura-i-devlet) jakaantuu lainsäädäntö-,
siviili- ja raha-asiain osastoon. Pääkaupunki
Konstantinopoli. — Paikallista hallintoa
varten valtakunta on jaettu 26 vilajcettiin (joita
johtavat vali’t, kenraalikuvernöörit), nämä Iira
1. sandzak nimisiin kuverneinentteihin
(kuvernöörien. mutessarif, mukaan niitä usein
nimitetään myös mutessarif Ukeiksi), joita pienempiä
taas ovat kaimakamien johtamat kasat
(piirikunnat) ja mudiren hoitamat nahijet (piirit).
Paitsi vilajeettien välien alaisia sändzakeja on
myöskin muutamia (kaikkiaan 12; viime aikoina
useita perustettu), välittömästi
•sisäasiainministerin alaisten mutessarifien hoitamia sandzakeja.
Vilajeeteissa on vali’u ja suuremmissa
kaupungeissa pormestarin rinnalla medslis,
jonkunlainen hallintoneuvosto, johon kuuluvat
erinäiset itseoikeutetut virkamiehet ja muutamat
kansan valitsemat edustajat. Paikalliset
hallintoviranomaiset ovat kokonaan riippuvia keskus-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
