Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Turku
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
2061
Turku
2062
kaupungin asiain johdossa, sen neuvoskunnan
jäseniini. aikaa myöten lisääntyi. IMkomaisessa
kauppayhteydessä näyttää T. keskiajalla olleen
etupäässä Tallinnan, Dnnzigin ja Lyypekin
kanssa; 1452 kerrotaan kauppasuhteista
Novgorodiin. Maamme tärkeimpänä kaupunkina olleti
edusti T. myöskin sitä ammattitaitoa, mikä
siilien aikaan eri käsityön aloilla meillä oli
ole-massa, vaikkei tarkkaan järjestettyä
ammattikuntalaitosta vielä niiy olleen. Lukuisimmat
ammatit olivat suutarit, räätälit, sepät, kankurit,
kantajat; erittäin arvossapidetyt olivat
kultasepät: muuten mainitaan maalareita,
miekanhio-jia. kannunvalajia, leipureita, lasimestareita;
1523 esiintyy ensi kerta parturi, sen ajan
lääkäri tai oikeammin sairaanhoitaja.
Kirkon vaikutus oli tietysti suuri
keskiaikaiseen Turussa. Kirkolla (piispalla, tuomiokirkolla
ja sen eri ..prebendt illu") oli kaupungissa suuri
määrit taloja: asuipa porvaristokin suureksi
osaksi kirkolta vuokraamallansa alueella.
..Pyhän Henrikin tonteilla" tai ..piispan tonteilla",
■la kirkollisten laitosteu talot olivat enimmäkseen
kaupungin parhaiten rakennetut, kivitaloja. Vista
1240 oli kaupungin reunalla Pyhän Olavin
domi-nikauniluostari. Kirkollisiin laitoksiin kuuluivat
myös Pyhänhengen ja Pyhän Yrjänän sairas- ja
köyliäinhuoneet. Tässä yhteydessä ovat myös
mainittavat killat I. veljeydet killantupineeu;
Pyhiin Kertun kiilautuvassa Suomen säädyt
\ 1457 toimittivat Kristiern I :n kuninkaanvaalin.
Niihin kokoontui kaupungin porvaristo
muutenkin killan suojeluspvhän turvissa neuvottelemaan
yhteisistä asioistaan, kaupasta, liikeoloista ja
ammattikuntain oloista.
Keskiajan kaupungit olivat pieniä, huonosti ja
epäterveellisesti rakennettuja; taudit ja rutto
olivat niissä alinomaisia vieraita. Niin oli
T:ssakin laita. Toisena piiävaivana olivat
tulipalot. jotka usein hävittivät kokonaiset
kaupunkiosat T-sn tapahtui hävittäviä tulipaloja 1429,
1458, 1473. 1491. 1509, 1522. T. oli kuitenkin
maamme suurin kaupunki ja sen väkiluvun
voitaneen ennen keskiajan lopussa kaupunkia
kohdanneita onnettomuuksia ja ennen katolisuuden
kukistusta. joka varmaankin sekin oli omansa
väkilukua vähentämään, arvioida nousseen
nel-lännelle tuhannelle.
Vv. 1198 ju 1318 mainitaan venäläisten
hävittäneen kaupunkia. Albrekt Mecklenburgilainen
saapui 1364 sotajoukkoineen T:tiuii ja piiritti
kymmenen kuukautta vastustajainsa käsissä
olevaa Ttirunliiinaa. kunnes sen vihdoin valloitti.
On epätietoista, oliko jo 1300-luvulla T:ssa
rahapaja. ainakin semmoinen oli seuraavalla
vuosisadalla, jolloin siinä lyötiin n. s. ..Turun
markkoja". Vuosisadan loppu tuotti kaupalle
ankaran iskun vitaaliveljesten (ks. t.) merirosvouksen
vuoksi, joiden hallussa itse kaupunkikin jonkun
aikaa oli. Eerik Pommerilainen antoi Turussa
käydessään 1407 aatelisarvon useille
suomalaisille. m. rn. Turun porvareille, ja perusti siihen
tuomioistuimen, n. s. maanoikeuden. V. 1425
näyttää T:ssa olleen merkillinen yhteentörmäys
varakkaamman porvarilimystön ja
porvarialhai-son välillä, jonka selvittämiseksi käännyttiin
itse hallituksen puoleen. Vuosisadan keskikohta
oli onnellinen nousuaika ja liike vilkastui;
kaupungin asiain johdossa mainitaan nseitn huo-
mattavia kauppiassukuja, sekit koti- ettii uiko
maisia, niinkuin Frese. Nyendorp, Suurpiiii,
Hengonpoiku, Finkenberg, Görtzhagen v. m.
V. 1491 kertovat aikakirjat Turun ensimäisestä
lakosta; sen tekivät tavarain kuljetuksessa ja Ini
vain lastnajina tiirkeiit kantajat. Vuosisadan
vaihe tuotti muutenkin jälleen levottomia aikoja.
Sten Sture oli menetettyänsä valtionhoitajan
viran 1497 saanut Turunliunan lääneineen hai
tuunsa ja näyttää vakinaisesti siellä oleskelleen
kin. Mutta tähän aikaan (1498) kerrotaan taus
jostakin porvariston keskuudessa vallinneesta
mieltenkuohusta. jonka linnanvouti Didrik
Ilannunpoika oli aikaansaanut ja jonka jolita
jana oli raatimies Mikko Lappalaiuen. Sturen
jälleen hallitukseen päästyä oli Hannu kunin
kaan sotaväen käsissä olevaa Turunlinnaa 1502
viikisin ahdistettava. Mutta vielä pahemmat ajat
olivat tulossa. Otto Hudin toimeenpanema T:n
ryöstö 3 p. elok. 1509 ja vapaussodan aikana
1521-22 sattuneet hävitykset tuottivat T:lle sekä
aineellisia tappioita että surmasivat suuren osan
väestöstä. Kaskaissa oloissa T. siis astui siihen
uuteen aikaan, jonka Kustaa Vaasan hallitus
aloitti.
V. 1525 T. sai ensiinäisen säilyneen etuoikeus
kirjansa, jossa kaikki kaupankäynti ..Itämailla"
(s. o. Suomessa) ankarasti kiellettiin kaikilta
voudeilta, virkamiehiltä ja muilla, paitsi kau
punkien kauppiailta. Useista asianhaaroista on
huomattavissa, ettii T:n kauppa melkoisesti van
rastuu ja Kustaa Vaasan hallituksen lopulla
kerrotaan turkulaisten haaksien ensi kertaa
purjehtineen Juutinrauman läpi Hollantiin. Suuri
tulipalo 1546 tosin jälleen hävitti kaupunkia, ja
seur. v. näemme Kustaa Vaasan ajattelevan sen
siirtämistä jonnekin „meren rannikolle,
Raaseporin lääniin tai muualle", mutta Suomen
herttua-kunnan perustaminen kymmenkunta vuotta
myöhemmin suuressa määrin taas vilkastutti sen
kauppaa ja ainmattilaiselämüä. Saksalaisuus on
suuresti taantunut; kotimaiset suvut Krank,
Brun, Kyrö ja Innamaa ovat nyt kaupungin
mahtavimmat ja saavat nauttia Juhana herttuan
persoonallistakin suosiota. Porvariston läheinen
suhde herttuaan tuotti sille kuitenkin 1,000 mar
kan suuruisen sakon lierttuavallan kukistuessa,
ja muutenkin alkoi nyt 7-vuotisen pohjoismaisen
sodan sytyttyä kaupunkilaiselämälle turmiollinen
ajanjakso. Viimeisen kerran varsinaiset meri
rosvolaivastot keskiajan tapaan vielä harjoittivat
ammattiaan. Vv. 1547 ja 1577 pidettiin tällä
ajalla T:ssa kokouksia säätyjen edustajain
kanssa ja 1602 (tammik.) Kaarle herttua piti
T:n aateliskokouksen. Turun hopeaveroluettelo
v:lta 1571 osoittaa siellä olleen 328 porvaria,
9 pappia ja 4 kauppapalvelijaa. ja vaikka
otam-mekin lukuun, ettii kaupungissa varmaan oli koko
joukko henkilöitä, joita ei luetella, esim.
virkamiehiä ja aivan varattomia, voimme arvioida
väkiluvun silloin olleen ainoastaan 3,000 :n
paikkeilla. Ja pitkällinen sota Juhana III:n aikana,
silloin vallinnut sekasorto hallinnossa ja
taloudellisella alalla ynnä 1580-luvulla sattuneet
rutto-ajat eivät olleet oinausa tilaa parantamaan.
V. 1593 kesiik. hävitti tulipalo melkein koko
kaupungin, jolloin monta ilimishenkeiikin hukkui
liekkeihin. Sisällinen sota ja Kaarle herttuan
Suomen retket 1597 ja 1599, jolloin Turuiiliiina
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
