Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Turku
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
2063
Turku
21)04
kummallakin kerralla oli asevoimin valloitettava,
koskivat tietysti syviisti kaupungin oloihin.
1600-luku oli onnellisempi T:u kasvamiselle.
Jo 1609, jolta vuodelta on säilynyt tarkka
kaupungin perkcluettelo, voidaan arvioida väkiluku
noin 4,300, vuosisadan keskivaiheilla 6,000
henkeen. Kauppasäännöt vv:lta 1614, 1617 ja 1636
myönsivät sille täydet tapulioikeudet ja
rajoittivat Pohjanmaan kaupunkien kaupankäynnin
Tukholmaan ja Turkuun. Vanhastaan pidettiin siellä
vuodessa kahdet markkinat, Suomenmaan
tärkeimmät, v :sta 1636 kolmet. 1620-luvulla, Niilo
Bjelken tultua kenraalikuvernööriksi, tuli
ammattikuntalaitos tarkkaan järjestetyksi, ja
1649 perustettiin n. s. yhteiskilta („generalgille")
ammattikuntain asioita johtamaan.
Kauppaliikkeen järjestämiseksi toimeenpantiin 1638
kauppa-jako, niin että kunkin kauppiaan tuli käydä
kauppaa ainoastaan määrätyillä tavaroilla; oli
erinäisiä tukkukauppiaita, vaatekauppiaita,
rihkamakauppiaita, oluenpanijoita, ravintoloitsijoita,
lihanmyyjiä j. n. e. Tätä jakoa ei kuitenkaan
aina voitu jyrkästi ylläpitää, mutta selvä erotus
tehtiin varsinaisten »kauppiaiden" ja »porvarien"
välillä, joista edelliset kävivät kauppaa
ulkomailla, jälkimäiset harjoittivat ruoka- tai muuta
pientä kauppaa ja ostivat tavaransa maalaisilta
tai suurkauppiaiden välityksellä. »Porvareita"
nimitetään myöhemmin usein nimenomaan
»suomalaisiksi porvareiksi". Pietari Brahe piti
myöskin T:n kaupungin edistystä hartaasti silmällä;
v. 1649 annettiin asetus maalaiskaupan
järjestämisestä siellä ja 1652 julkaistiin uusi asema-
Tarun asemakaava v:lta 1652.
kaava. Ruotsin valtiollisen mahtavuuden
kohoaminen ilmenee siinä, että useita ulkomaisia
kauppiassukuja (saksalaisia, alankomaalaisia,
skottilaisia) asettuu T:uun, esim. Schæfer,
Witt-footh, Thorwöst, Wolle, Merthen. Kaupungin
asiain johdossa oli valta yhä enemmän
siirtynyt raadin, s. o. suurkauppiaiden käsiin, mikä
synnytti tyytymättömyyttä alemmassa
porvaristossa. V:n 1659 valtiopäivämiesvaaleissa puhkesi
ilmiriita näiden puolueiden välillä ja
suomalainen porvaristo päätti lähettää oman edustajansa
Yrjänä Sonnin Ruotsiin.
T:n hovioikeuden asettaminen 1623 ja
akatemian perustaminen 1640 olivat myöskin omansa
vahvistamaan kaupunkia ja yhä suuremmassa
määrässä suomaan sille arvoa Suomenmaan
todellisena pääkaupunkina. V. 1676 pidettiin Trssa
koko Suomen edustajain maapäivät. Hävittäviä
tulipaloja oli 1656, 1664, 1678 ja 1681.
Suuren Pohjan sodan ja ison vihan
onnettomuudet tulivat raskaasti painamaan 1 uakin.
Syksyllä 1710 ilmestyi rutto, 1711 suuri tulipalo
hävitti 150 taloa, elokuussa 1713 saapuivat
venäläiset, kaupungin varakkaimmat asukkaat
pakenivat, kauppa lakkasi melkein kokonaan ja
aineellista ynnä siveellistä rappiotilaa vallitsi
kahdeksan pitkää vuotta. Rauhanteon jälkeen
myönnettiin kaupungille 8 vuoden vapaus kaikista
apu-veroista ja -rasituksista, ja muutenkin sille
suotiin useita huojennuksia; rappeutuneita ja
hävitettyjä taloja rakennettiin uudestaan, ja
vähitellen kaupunki taas tuli entiseen kuntoonsa. V. 1723
väkiluku ei nouse 4,000 henkeen, mutta 1749
se on 5,700, 1780 9,330 ja 1805 yhdessä linna
väen kanssa 11,300. Pikkuvihan aikana syksyllä
1742 pidettiin T:ssa maakuntakokous, jossa pää
tettiin pyytää Holsteinin herttuan Kaarle 1’ie
tari Ulrikin nimittämistä Suomen suuriruhti
naaksi. Seur. v. elok. 7 p. tehtiin T:n rauha.
Kuningas Aadolf Fredrikin käydessä T:ssa 1752.
elok. 10-15 p. kunnioitettiin häntä siellä »suoma
laisten ylläpitäjänä ja suojelusjumalana" mitä
alamaisimmalla tavalla. Samoin juhlittiin Kus
taa III :tta 1775.
Kaupungin virastot ja järjestys pysyivät tällä
ajalla yleensä entisellään. Oli olemassa kaupungin
kaarti, johon kuului jonkun verran kolmatta
sataa miestä majurinsa johdolla. V. 1755 oli
kaupunkiin päätetty palkata oma lääkäri 1.
fysi-kus. Elinkeinoja harjoittava väestö jaettiin
kolmeen »sosieteettiin": ruotsalaiseen, johon
luettiin varsinaiset kauppiaat, suomalaiseen, s. o.
entisiin »porvareihin", ja ammattilaisiin. V. 174!’
oli kaupungilla 7 isompaa laivaa ja kymmenkunta
Ruotsiin kulkevaa alusta; 1792 mainitaan uiko
maille kulkevan 29 laivaa, niistä useiden Väli
merelle. Vientitavaroina luetellaan tervaa, viljaa,
puu- ja vähän rautatavaroita ja pellavakankaita.
Ammattikuntia oli 1780-luvun alussa 19. Myös
tehdasliikkeitä oli jo olemassa toistakymmentä
ikehruuhuone, tupakkatehdas, sokeritehdas, halli
tuksen 1776 perustama viinapolttimo y. in.);
tupakkatehtaiden tarpeita v/irten viljeltiin
suurinta osaa kaupungin peltomaata.
Valtiopäiva-miesvaalit vapaudenajalla antoivat monta
kertaa aihetta kiihkeisiin puoluetaisteluihin. joissa
myös kansallisuuskysymys selvästi astui
etualalle, niin erittäinkin 1726, 1740, jolloin
tunnettu Esaias Wechter (ks. t.) esiintyi kansalli
sen puolueen johtajana, 1746 ja 1769. — V:sta 1771
ilmestyi T:ssa Suomen ensimäinen sanomalehti.
V. 1797 perustettiin yliopistopiireistä lähteneen
alkuunpanon johdosta maan taloudelliselle
elämälle tärkeä Suomen talousseura, ja 1805 saa
tiin aikaan diskonttaus- ja lainauskonttori.
maamme ensimäinen pankkilaitos.
Vv:n 1808-09 sodan päätyttyä jäi T. ensin
Suomen pääkaupungiksi tullen samalla uuden hai
lituskonseljin ja muiden hallitusvirastojen
kotipaikaksi. Mutta tätä ei kestänyt kauan. Jo 1812
annettiin määräys, että pääkaupunki oli siirret
tävä Helsinkiin, ja 1819 tämä siirtäminen
pantiin toimeen. Vielä oli kuitenkin T. yliopiston
kaupunkina Suonien henkisenä keskipisteenä,
mutta kova kohtalo näytti säälimättä uhkaavan
sitä häviöllä. Syysk. 4 ja 5 p. 1827 tapahtunut
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
