Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Turun linnalääni ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
2073
Turun linnalääni—Turun luostari
2074
|iiian eri rakennuskauteen viittaavia merkkejii.
Vaaliin omi siinä on epäilemättä läntinen torni A,
joka alkuaan näyttää olleen vain kahden
kerroksen korkuinen, ja sitä ympäröinyt kehämuuri,
josta jäännöksiä havaitaan vielii linnan
sisä-pihnllu. Pian perustamisensa jälkeen on
kumminkin linnaa laajennettu korottamalla sen
sydän tornia ja rakentamalla luultavasti sen
laitaan ainakin luoteen ja kaakon puolelle
muitakin rakennuksia, joiden jäännöksiä vielii piillee
nykyisten siipirakennusten läntisissä päissä.
Kenties soi jo tällöin alkunsa jonkunlainen
esi-linnakin päälinnan itäpuolella. Ja hieman
myöhemmin laajennetaan linnaa edelleen
rakentamalla siihen itäinen torni 7? ja kehämuurit
yhdistämään sitä alkuperäiseen piiälinnaan, eikä
ole mahdotonta, että tämän itäpuolelle, tornin ja
linnusalmen väliin, jo silloin tehtiin muitakin
varustuksia. Tämän toisen laajennuksen kautta,
jonka hyvillä syillä voidaan olettaa tapahtuneen
Valdemar herttuan aikailu (1302-17), linnan
vanha osa sai ääripiirteiltään nykyisen
laajuutensa. mutta vasta seuraavien rakennuskausien
aikana kohosivat alkuaan vain kahden kerroksen
korkeuteen ulottuvien kehämuurien laitoihin
linnan mahtavat siipirakennukset monine
huone-kerroksineen. Lukuunottamatta ylimpiä
kerroksia niin hyvin torneissa kuin siipirakennuksissa
ja porrasrakennuksia sisäpihan pohjoisnurkassa
ja eteläisellä sivustalla, on tämä osa linnaa
kuitenkin keskiajan työtä. Sen sijaan on linnan
itäinen ini pääasiassa vasta 1500-luvulla
rakennettu. jos kohta siinäkin todennäköisesti on jo
keskiajalla syntyneitä osia, m. m. sen
monikul-maiset tornit. Kustaa Vaasa se alkoi tätäkin
linnan osaa suuremmassa määrin laajennella
lempipoikansa Juhana herttuan tarpeiksi, ja
tämä sitten Suomen herttuana ja erittäinkin
kuninkaaksi tultuaan (1568) jatkoi rakennustöitä
saattamalla n. s. uuden linnan siihen laajuuteen,
missä sen nyt näemme. Mutta tämänkin
ulkopuolelle sekii itii- että eteläpuolelle linnaa, jopa
n. s. Nuottasaarelle linnan pohjoispuolellekin,
rakennettiin kivestä, puusta ja maasta erilaisia
varustuksia sekä linnan talouteen kuuluvia
rakennuksia, jotka sittemmin ovat kokonaan
hävinneet.
T. 1. on ollut Ruotsin vallan tärkeimpiä
valta-linnoja Suomessa. Sen valtiailla vaihtelivat
herttuat. mahtavat läänitvsherrat. päällysmiehet.
Turun linna.
jotka itsenäisyydessä ja vallankäytössä monasti
vetivät edellisille vertoja, käskvnhaltiat ja
aika-ujoin I50ii luvulla linnanherrat (ståthållare)
viimeksimainittuja suuremmalla vallalla varustet-
tuina. Monilukuisin kerroin on linna ollut
tärkeiden valtiollisten pyrkimysten esineenä ja sota
tapausten näyttämönä ja aika ajoin on siellä lois
tava hovielämäkin päässyt versomaan, niin esim
valtionhoitaja Kaarle Kuuutiupojan 1441-42 oles
kellessa linnassa ja Suomen herttuan Julianan
1556-63 sieliä pitäessä hoviaan. Huhtik. 20 p.
1614 kuningas Kustaa II Aadolfin poraillaan
oleskellessa linnassa linna syttyi palamaan ja
tähän paloon päättyykin sen varsinainen liiste
ria. Myöhemmin 1600-luvulla Pietari Brahe Suo
men maaherrana ollen asui linnan uudessa osassa
ja lyhyen aikaa siellä myös Turun hovioikeus
piti istuntojaan, mutta yhä enemmän aleni Iin
nan merkitys ja sen rakennukset ja laitokset
rappeutuivat. Ison vihan aikana oli linna
venäläisten hallussa, jotka pitivät siellä vankeja, ja
pikku vihan aikana venäläiset säilyttivät siellä
ampumavarojaan ja muita varastojaan. Sittein
min on linnaa käytetty kruunun makasiinina ja
viinapolttimona sekä lääninvankilanakin.
Nykyään ylläpidetään linnaa muinaismuistona ja
sen uuteen osaan on sijoitettu Turun kaupungin
rikassisältöinen historiallinen museo (ks. P a i
k a 11 i s m u s e o t). [Juhani Rinne, „Suomen
keskiaikaiset mäkilinnat", I (siv. 261-266) :
A. H. Snellman, „Turun linnan rakeunushisto
rian aineksia": Jae. Ahrenberg. „Ur Abo slotts
byggnadshistoria"; J. W. Ruuth ja Carl von
Bonsdorff, „Abo städs historia".] J. Fe.
Turun linnalääni oli keskiajan alkupuolella
I Suomen huomattavin hallintoalue, johon alkuansa
kai kuului koko Länsi-Suomi, myöhemmin lähinnä
ainoastaan Varsinais-Suomi, alueellisesti kyllä
siis vähäinen, mutta asemansa ja myös
väkilukunsa tähden tärkeä osa maata. Usein sen hai
lioilla myöskin oli joku käskyvalta muiden man
kuntien yli. Uuden ajan alussa se käsitti kaksi
voutikuntaa. Pohjois-Suomen ja Etelä-Suomen ja
neljä kihlakuntaa. Maskun, Vehmaan, Piikkiön ja
Halikon. Kustaa Aadolfin aikana tuli vanhan
linnaläänijaon tilalle hänen toimeenpanemansa
uusi hallinnollinen läänijako. K. G.
Turun luostari (P. Olavin luostari) oli
Sigtunan dominikaaniluostarista lähteneen veljes
konventio 1249 perustama ja kuului siis
dominikaanien eli mustainveljesten luostareihin. Jo
1250-luvun alkupuolella oli luostari täydessä
toiminnassa. 1200-luvun jälkipuoliskolta alkaa
luostariin myöskin tulvia lahjoituksia. Luostarin
rakennuksista mainitaan 1309 sen kirkko
(ecclc-sia) ja myöhemmin munkkien yhteinen
ruokasali frefectorium) sekii makuuhuone
(dormito-rium). V. 1418 näyttää luostarin rakennuksia
uusitun ja korjatun, ja kun muuan
tallinnalainen Herman Smith 1429 oli polttanut
luostarin. mainitaan tallinnalainen muurari Simon
sen uudestaan rakentajana. N. sata vuotta
myöhemmin, 1537 luostari paloi uudestaan eikä se
senjälkeen enään raunioistaan noussut Kustaa
Vaasa otti sen jäljelle jääneen omaisuuden
kruunulle antaen m. m. sen talot ja tontit kruunun
laskuun vuokralle. Itse luostaria raunioista
murrettiin rakennustarpeita kruunun rakennuksiin
ja 1543 vietiin sieltä tiiliä m. m. Kastelholman
linnan tarpeiksi. Vuosisatojen kuluessa
häipyivät sitten loputkin luostarirakennusten jätteistä
maan peittoon eikä edes muistotieto ole
luostarin paikastakaan selvää tietoa jättänyt.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
