Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Turun linnalääni ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
2075
Turunmaa Turun ratsurykmentti
•2076
Vastu 1901, 1006 ja 1909 kivitaloja
rakennettaessa Kaskenkadun 1 :selle ja 2:selle tontille
Aurajoen eteliirannalle ja näillä tienoin
toimitetuissa katujen kaivauksissa ovat luostarin
rauniot jälleen joutuneet päivän valoon, joten kauan
riidanalaisena ollut kysymys luostarin paikasta
on tullut ratkaistuksi. Tähän liitetty asemapiir-
Turun luostarin pohjapiirroksen jälleensuunnittelu.
ros antaa yleiskuvan luostarin raunioista ja
pääpiirteissään itse luostaristakin siinä laajuudessa,
minkä se katolisen ajan lopulla sai.
Edellämainittu 1429 tapahtunut tulipalo aiheutti näet suu
ria uudistuksia ja laajennuksia. Koko itäinen
osa luostaria, refektoriumi C siihen liittyvine
käytiiväosineen ja muine rakennuksineen on
todennäköisesti vasta tällöin rakennettu, samoin
luostaripihan a pohjoispuolella oleva
luostarikäy-tävän (E) osa, jotapaitsi alaosa pihan
lounaispuolella olevasta kapeasta rakennuksesta, niissä
munkkien makuuhuoneet kenties olivat,
sisustettiin käytäväksi, joka siten tuli kivestä
rakennettuna ympäröimään koko pihaa ja jatkumaan
refektoriumin sivullekin. Samalla jaettiin
luostarin eteläinen siipi d, jossa sitä ennen
refektoriumi lienee sijainnut, väliseinillä toisia tarpeita
varten. Vanhin rakennuksista on kirkko li. joka
Sigtunan luostarinkirkon tapaan näyttää olleen
kolmilaivaiseksi holvattu. Yksi säilynyt holvin
päätekivi on koristettu romaanisilla lehtiaiheilla
ja viittaa siihen, että kirkko oli jo 1200-luvun
jälkipuoliskolla kivestä rakennettu. Holvattu on
myöskin ollut refektoriumi C, jossa vielä
tavattiin vankka koristellun pilarin jalus. G:n
kohdalla näyttää olleen kirkon sakaristo ja F :n
kohdalla mahdollisesti pienempi suljettu pihamaa.
Luostarin kirkosta ja käytävästä (E) on tavattu
lukuisia hautoja, mutta sen varsinainen
hautausmaa näyttää olleen kirkon pohjois- ja
itäpuolella. Luostarin pääportti oli jossakin sen
itäpuolella Vartiavuoren rinnettä kulkevan kadun
varrella, tilissä Portnärin talo lähellä luostarin
hautausmaan itäistä rajaa, kenties luostarin
portista muistona, vielä 1500-luvulla mainitaan.
Koko luostarin hautausmaineen erotti
ympäristöstään luostarinmuuri.
1400-luvun asiakirjoissa mainitaan Turusta
toinenkin luostari, P. Annalle omistettu. Tätä
on pidetty samana, jota 1433 sanotaan aletuksi
rakentaa Raisioon, ja joka sittemmin siirrettiin
Naantaliin, mutta tälle käsitykselle ei anna tukea
se testamenttilahjoitus, joka aiemmin tehtynä
21 p. syysk. 1414 vahvistettiin nimenomaan
,.P. Annan luostarille Turussa". Täällä olikin
dominikaaniluostarin alueella ja siitä jonkun ver
rau koillisien joen etelärannalla, nykyisen
Rettigin tupakkatehtaan tontin länsiosassa tontti
joka vielä 1600-luvulla oli kivimuurin ympäröimä.
Siitä myöhemmin tavatut löydöt, kuten
naishau-dat ja luostarikäytävää muistuttava pitkä |a
kapea holvattu käytävä, tukevat muistotiedon
itsepintaista väitettä, että paikalla olisi ollut tuo
ylempänä mainitun asiakirjatiedonkin todistama
1’. Annan naisluostari. Tarkempia tietoja tästä
luostarista toistaiseksi tosin puuttuu, mutta
itsessään ei ole mahdotonta, että Turussakin
(samoinkuin Skeningessä ja Kalmarissa
Ruotsissa) oli dominikaaniluostarin yhteydessä ja sen
valvonnan alainen naisluostari. Tämä luultavasti
lakkautettiin sen jälkeen kuin toinen naisluos
tari oli perustettu ensin Raisioon ja vihdoin
Naantaliin, mutta luostarin rakennuksia ja
kirkkoa todennäköisesti käytettiin edelleen pääluosta
rin aneksina. Niiden ylläpitämiseen näyttää
viittaavan m. m. Sabinan piispan, kardinaali
Jordanuksen anekirje 24 p:ltä jouluk. 1437,
jossa luvataan 100 päivän indulgenssi kaikille,
jotka määrättyinä juhlina kävivät Turun Olavin
luostarin P. Annan kappelissa („eapella Sanete
Anne. sitä in conventu saueti Olavi Aboensis
ordinis fratrum predieatorum") ja auttoivat sitä
lahjoillaan. [J. Rinne, ,,P. Olavin luostari
Turussa" (1908); sama, .,Keskiajan kirkollisista
rakennuksista Turussa" (Kirkkohist. seuran
vuosikirja VI); J. W. Ruuth, „Åbo städs
historia" (l:nen vihko, siv. 105 seur.).] ./. Hc.
Turunmaa, asiakirjoissa tavallisesti „turuma"
1. ,.turoina", 1700-luvulla Suomen
saarilaivas-tossa käytetty Chapmanin (ks. t.) rakennuttama
laivatyyppi. vrt. Hämeen m aa.
Pohjanmaa, Uuden m aa. K. G.
Turun maanoikeus mainitaan asiakirjoissa
ensi kerran 1411, vaikka se lienee saanut alkunsa
jo 1407. Sen perusti Eerik Pommerilainen, ja
se oli tarkoitettu entisten etsikkokäräjien tilalle
ylimmäksi oikeudeksi, jonka avulla rahvaan
vali-tusmatkat kuninkaan luo piti tehtämän
tarpeettomiksi. Sen tuli siis käsitellä kihlakunnan- ja
laamanninkäräjistä vedottuja juttuja sekä
sitäpaitsi ratkaista kaikki piispaa, laamannia ja
kuninkaan vouteja vastaan tehdyt valitukset. Sen
jäseninä olivat piispa ja muutamat
tuomiokapitulin edustajat, kaikki maassa oleskelevat
valta-neuvokset, laamanni ja kaikki
kihlakunnantuomarit ynnä 12-mieliinen kuninkaan-lautakunta,
puoleksi rälssimiehiä, puoleksi talonpoikia. Kausa
jatkoi kuitenkin käyntejään kuninkaan luona
maanoikeuden ohi, jonka vuoksi Eerik
Pommerilainen antoi 1435 käskyn T. m:n uudistamisesta.
Tämä oikeuslaitos toimi kuitenkin hyvin
epäsäännöllisesti ja vaipui pian unhoon, jotavastoin toi
neil viimemainittuna v. tehty uudistus, Suomen
jako kahteen laamannikuntaan, jäi pysyväksi.
LO. A. Forsström, „Suomen keskiajan historia".)
El. K.
Turun rata ks. Suomen rautatiet
palsta 453 (Turun-Tampereen-Hämeenlinnan rata),
myös palsta 457 (Turun-Karjan rata).
Turun ratsurykmentti määrättiin 1634 v:n
hallitusmuodossa neljänneksi ratsurykmentiksi,
ja oli täytettävä Turun läänistä ja Satakunnasta.
V:n 1720 jälkeen sitä sanottiin
henkirakuuna-rykmentiksi. Vv. 1630 ja 1631 suurin osa siitä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
