Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Turun rauha ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
2077
Turun rauha—Tu
run tuomiokirkko
2078
i.*i komppaniaa A 125-130 miestä) vietiin Saksan
sotaan, jossa StAlhandsken johdolla otti osuu \Yer
beniti, Ureitenfeldin. Ntlrnbergin ja LUtzenin
taisteluihin. Sitteinmiu oli se kunnialla mukana
NOrdlingenin, Wittstockin, Chemnitzin.
Leipzigin taisteluissa. Tanskan sodassa 1644 45.
Puolan sodassa 1656 Golombon, Sedomierzin ja
Var-sovan taisteluissa, 1657 Tanskassa
Fredriksod-ilen valloituksessa, 1658 Ison Beltin ylimenossa,
otti osaa Fehrbelliniu taisteluun 1675, Stettinin
puolustukseen 1677, taisteluihin Narvan lähellä
1700. Krast vieressä 1701, Gemäuertliofissa 1705,
Lj es nassa 1708. Pultavassa 1709, vv:n 1741-42
sotaretkeltä, Utin ja Kaipiaisten taisteluissa
1789. palveli 1790 laivastossa, joten oli läsnä
Viipurin kujanjuoksussa ja Ruotsinsalmessa.
Viimemainitun sodan jälkeen se muutettiin
Suomen tykistSrykmentiksi ja osastoja siitä oli
mukana useimmissa 1808-09 vuosien taisteluissa.
V. 1810 se. samoinkuin Suomen entisen armeiau
muut rykmentit, lopullisesti lakkautettiin.
K. O.
Turun rauha lopetti vv. 1741-43 käydyn
Hattujen sodan. Valmistava rauhansopimus
allekirjoitettiin 16 p. kesäk. 1743 ja lopullinen rauha
7 p. elok. sam. v. Ruotsi luovutti Kymijoen
itäpuolella ja Saimaan eteläpuolella olevan osan
Suomea (sen mukana Haminan ja
Lappeenrannan i ynnä Savonlinnan seudut, joten pääosa
Saimaita joutui Venäjiin haltuun. Ruotsin
valtuutettuina olivat 11. Cedercreutz ja E. M. von
Noleken. Venäjän A. Rumjantsev ja J. L. Pott
von Luberas.
Turun rautateollisuus osakeyhtiö (A b o
jernmunufaktur aktiebolag, osakepää
-■ •ma 1.500.000 mk., vararahasto 750,000 mk. 1917,
toimefiipancvn johtaja ja johtokunnan
puheenjohtaja v :sta 1906 vapaaherra Carolus Wrede,
-. 1860, Sorsakosken tehtaan isännöitsiä
1886-1902. jolloin osti Lehtoniemen konepajan ja
laivaveistäinön, o.-y. Pankakosken toimeenpaneva
johtaja 1902-09, Turun vaunutehtaan
toimeenpaneva johtaja v:sta 1905) omistaa kone-,
metalli-, puusepän- ja vaunutehtaita Turussa sekä
Kaarinan pitäjässä. Laitos on syntynyt Turun
rautateollisuus yhtiöstä, jonka 1857 perustivat
konsiili C. M. Malm. kauppias C. W. Trygg sekä
mekaiiikko And. Thalus Ericsson. Tehdas
valmisti rautataetöitä ja ajokaluja sekä siirtyi 1866
kreivi Carl Armfeltille, joka sitä suuresti
laajensi, perustaen valimon, peltisepänosaston,
huonekalu-, maanviljelyskone-, lämpöjohto- y. m.
osastoja. Kreivi Armfeltin kuoltua 1890 liike
siirtyi hänen perillisilleen. V. 1898 liike
muutettiin o.-y:ksi. V. 1896 oli ruvettu valmistamaan
rautatievaunuja, jota varten 1897 Kaarinan
pitäjään rakennettiin uudenaikaisilla erikoiskoneilla
varustettu tehdas (haararaide Turun-Karjan
radalta). Seur. vuosisadan alussa toiminimi kärsi
suuresti Venäjän hallituksen harjoittaman
epävarman ja epäluotettavan kauppapolitiikan
vuoksi. V. 1905 vaunutehdas Kaarinassa
vuokrattiin tarkoitusta varten perustetulle avoimelle
yhtiölle AJoo vaggonfabrik C. Wrede & C:o (jossa
toiminimi itse on osakkaana). Pääliike elpyi
vähitellen, ryhtyen erikoisalana valmistamaan
puimakoneita, lokomobiileja. heinänpuristuslaitoksiu
sekä lisäksi myllylaitoksia ja nuftamoottoreita.
Pääosastot ovat täydellinen konepaja, uuden-
aikainen peltisepänliike, valimo, hydraulinen
puristin, paja, srapnellitelidas. Vaunutehtaassa
on paitsi vaunutehdasta (vulniistuskyky 5,000
rautatievaunua v:ssa)" pultti-, mutteri- ja niitti
tehdas sekä puusepäntehdas. Työväestöä
pääteh-taalla on 800, vaunutehtaalla 600 henkeä (1916).
Eläke-, sairaus- ja hautausapukassat. E. E. K.
Turun rykmentti 1. „Suometi rykmentti" oli
1634 v:n hallitusmuodon mukaan valtakunnan
kolmas jalkaväkirykmentti. Kuitenkin oli se
olemassa jo aikaisemmin ja oli 1631 majoitettuna
Riikaan (940 miehen suuruisena), joka kauan
aikaa oli sen asemapaikkana. T. r. on ottanut
osaa sotatapauksiin Preussissa 1678-79, Narvan
luona 1700, Gemäuerthofissa 1705, Ljesnassa
1708, Pultavassa 1709, edelleen se otti osaa
Helsingin antaumukseen 1742, Ponimerin sotaan
1757-62, rynnäkköön Haminaa vastaan 1788 (ollen
Kustaa III :ii sodan seuraavina vuosina tykistöön
komennettuna), sotatapauksiiu 1808-09 Siika
joella, Lapualla, Alavudella, Salmella; vihdoin
se oli mukana Kainuun pakkosopimuksessa, jonka
jälkeen se liajoitettiin. K. O.
Turun taideyhdistys. Ajatuksen perustaa oma
taideyhdistys Turkuun esitti jo 1840-luvulla
sikäläinen maalariammatinvanhin C. G. Söderstrand
(ks. t.l. Mutta kun Helsinkiin 1846 oli
perustettu Suomen taideyhdistys, liityttiin Turussa
tähän koko maatamme käsittävään
keskusyhdis-tykseen muodostamalla sille Turkuun haaraosasto,
jonka huomattavimpina jäseninä olivat
Söderstrand ja hovimaalari R. W. Ekman (ks. t.).
J1 alu perustaa oma paikallinen yhdistys lieriisi
kuitenkin uudestaan eloou 1880-luvun lopulla, ja
turkulaisten taiteenharrastajain 23 p. helmik.
1891 pitämässä kokouksessa lausuttiin syntysanat
T. t:lle, jonka säännöt 13 p. maalisk. sam. v.
saivat virallisen vahvistuksensa. Yhdistyksen toi
minta 011 pääasiallisesti keskittynyt taidekokoel
mien ja piirustuskoulun ylläpitoon sekä
vuotuisten taidearvontojen järjestämiseen.
Kauppaneuvosten Ernst ja Magnus Dahlströmin Turun
kaupungille lahjoittamasta taidemuseosta yhdistys
sai 1904 tyyssijan nopeasti kasvaneille
kokoelmilleen, jotka nyk. (1917) käsittävät n. 250
numeroa ja sisältävät suuren joukon kotimaisten
tai-teilijaimme arvokkaimpia teoksia (esim. A.
Gallén-Kallelalta). Varoja kokoelmien kartuttamiseksi
on saatu Turun valtuustolta, Turun (ruots.)
säästöpankilta ja Längnianin rahastosta.
Yhdistykselle lahjoittivat 1916 E. ja M. Dahlström
400,000 mk., joiden korkotulot käytetään m. m.
kokoelmien kehittämiseksi. Yhdistyksen
puheenjohtajina ovat olleet lehtori Gustaf Cygnams
(1891-1906) ja E. Dahlström (vista 1907), joka
viimem. myös alusta pitäen on toiminut
rahastonhoitajana. Intendenttinä ou yhtäjaksoisesti ollut
taidemaalari Victor Westerholm. |Axel
Haartman, ,.Konstföreniugen i Abo. En redogörelsc
för löreningens verksamhet 1891-1916" (1916).]
E. R-r.
Turun tuomiokirkko, jota asiakirjoissa toisi
naan mainitaan Suomen kirkon (ecctcsia
Fin-landice) vaativalla nimellä, on nykyisessä
laajuudessaan ja muodossaan monen vuosisadan työtä
(kuva ks. Turku). Sen perustus lienee laskettu
jo v:n 1230 vaiheilla ja ensimäisessä asussaan
se näyttää olleen valmiina ainakin jo 1259,
jolloin sen olemassa olosta eräässä paavi Aleksan-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
