Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Turvebriketti ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
•2087
Turveteollisuus
nettu turveteollisuude.staiui on jo Röjsjön suo
lähellä Loviisaa. Alli eltaan pienempi on
I^eteon-suo Hattulassa, mutta sen syvyys on tavaton:
0-10 m. Maalinne eteläosissa olevien
polttoturve-soiden pinta-ala on harvoin yli 100 ha.
Eteläpohjanmaalla Vaasan rata kulkee alueen läpi,
missä sijaitsevista soista suuri osa sisältää
polttoturpeeksi kelvollista raaka-ainetta.
Pohjoisempana suuret suot ovat useimmiten joko
liian mataloita tai liian vähän lahoja.
[Suovilje-lysyhdistyksen vuosikirjat.] L. K.
Turveteollisuus, suoturpeen nosto ja
valmistus käytäntöä varten.
1. P o 111 o t u r v e t e o 11 i s u u s
(raaka-aineesta ks. Turve). Yksinkertaisimmin
turpeen-nosto suoritetaan lapiolla, jolla turve leikataan
irti m likulmaiseksi tiiliksi ja nostetaan suo
raan suolle tai telineille, n. s. haasioille, kuiva
maan. Näin saatua turvetta sanotaan
lapio-t u r p e e k s i. Tällaista turpeen nostoa
kotitarpeiksi on vanhastaan harjoitettu esim.
Alankomaissa, Irlannissa. Oldenburgissa. Baierissa v. m.
.— Kuu näin nostetulla turpeella on alhainen
hehtolitrapaino (1 li 1 kohti) ja se helposti
jälleen imee itseensä ilmasta vettä, varsinkin jos
se on vaillinaisesti lahonnutta, voi
lapioturpeen-uosto Suomessa tulla kysymykseen vain vähissä
määrin kotitarpeiksi. Polttopuiden helpon
saannin vuoksi ei tämä kotiteollisuus ole meillä
toistaiseksi ollenkaan saavuttanut käytäntöä. —
Milloin turve on hyvästi lahoa ja puunjuuret
vaikeuttavat määrämuotoisten turpeiden nostoa,
valmistetaan n. s. polkutur vettä. Turpeet
irroitetaan epäsäännöllisinä kokkareina ja
levitetään maalle, missä ne poljetaan ja leikataan
palasiksi, tai käsitellään turvetta kuopassa sekä
heitetään sitten maassa oleviin puumuotteihin
kuivamaan ja kovettumaan. Sellainen turve on
kalliimpaa valmistaa kuin tavallinen lapioturvo,
mutta se on kovempaa ja raskaampaa. Käsittely
voidaan mvös suorittaa koneessa, jonka
muodostaa kaukalo ja sen sisässä pyörivä, metallilevystä
tehdyillä ruuvikierteillä varustettu akseli.
Tällaisen koneen liikevoimana voidaan
pientuotan-nossa. käyttää hevoskiertoa. Tällä tavoin
käsiteltyä, konevoimalla valmistettua turvetta
sanotaan vanukctu r p e e k s i. Tanskassa tämä on
tavallisin menetelmä.
Ruotsissa ja Suomessa, missä soiden
turvekerros ei ole näin yhtenäinen vaan päinvastoin
on muodostunut erilaisista kerrostumista, jotka
Kuva 1. Anrepin kone.
on sekoitettava, ei vanutun menetelmä ole voiuut
kilpailla k o n e m u o t t i- I. puserrusmen e
tel mä n kanssa. Tässä menetelmässä käytetään
suon pinnalla liikuteltavia koneita. Turpeet nos
tetaau kihvelillä ja samalla eri syvyyksiltä, nos
tajieu seistessä haudassa, niistä he heittävät
turpeet nostokoneeseen, joka kuljettaa turpeen
koneeseen. Tässä turve muokkautuu useiden
veitsien välissä ja tulee ulos koneesta pötkynä.
Turvemassa on nyt yhtäläistä ja liienosäikeistä.
mutta sen vedenpitoisuus on vielä yhtä suuri
kuin suossa. Kone on voimakoneilleen
(lokomobiili t. sähkömoottori) sijoitettu kiskoilla
kulkevaan vaunuun, jota työn kuluessa siirretään pit
kin haudan parrasta. Turvepötky katkotaan pala
siksi, jotka kuljetetaan kuivauspaikalle joko vau
iiuissa tai jollakin konelaitteella. jolloin
turve-paiaset ovat asetetut irtonaisille laudoille. Tämäu
jälkeen turve saa kuivaa maanpinnalla.
Yleisimmin käytetty tänuinmallinen kone on Anrepin
k o n e (kuvat 1 a 2). Tätä menetelmää käyte-
fr
Kuva 2. Anrepiu kone. Turpeen kuljettaminen
kuivaus-kentälle.
tään varsinkin Venäjällä suurtuotannossa.
Samalla suolla voi nähdä useita kymmeniä koneita,
joista kukin päivässä tuottaa n. 50 tonnia.
Suomessa on (1917) n. 10 tällaista konetta
käynnissä. Kun kuivaaminen vaatii melkoisen
avaraa tasaista maata, joksi tavallisesti on tarjona
vain itse suo, täytyy suou olla ainakin 15-20 ha
laaja, jotta työ kannattaisi.
Ihmisvoimaa on viime aikoina ryhdytty
korvaamaan kaivuukoneilla, jotka kaivuukouruillaan
nostavat turpeen haudasta, ja kuljettavat sen
vaivauskoneeseen. Nämä kaivuukoneet voivat
suuruutensa ja painonsa vuoksi harvoin
työskennellä suon pinnalla. Ne asetetaan haudan
pohjaan (kuva 3), missä niitä siirretään kiskoja
myöten. Niiden tuotantokyky on suuri: ne voivat
nostaa 400-500 m3 raakaa turvetta 10 tunnissa:
siis lähes kaksi vertaa enemmän kuin Anrepin
kone. Niitä valmistetaan Suomessakin.
Koneturpeella on monta etua lapioturpeeu
edellä. Suuremman kiinteytensä ja tiiviytensä
vuoksi se ei kuivaessaan eikä sen jälkeenkään
ime itseensä vettä. Sen varjopuolia on taas
työkauden lyhyys. Meillä voi aikaisintaan ryhtyä
työhön toukokuun keskivälissä eikä taas
elokuun 1 p:n jälkeen valmistettu turve ehdi
kuivaa. Näin ollen on käytettävissä korkeintaan
.">0-60 työpäivää vuodessa. Sateinen kesä voi myös
vaikuttaa haitallisesti viimeksi valmistettuun
turpeeseen, joka tällöin suuremman vedenpitoi
suutensa vuoksi on taloudellisesti epäedullista.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
