Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Turveteollisuus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
2081»
Turveteollisuus
2090
Kiivit 3. Kaivausknne.
Jos tahdotaan saada aina tasaista ja kuivaa
tuotetta, joka soveltuu uuneihin polttoaineeksi
huoneiden lämmityksessä, on valmistettava
brikettejä. Näitä varten raaka-aine kuivataan
ilmassa niin kuivaksi kuin suinkin, jauhetaan
hienoksi ja kuivataan sitten uunissa. Jauhe
puristetaan voimakkaissa konepuristimissa, joista
tavara tulee ulos pötkyinä. Briketit ovat
pinnaltaan kovia ja kiiltäviä; ne ovat myös
mukavia käsitellä. Suomen ensimäinen hrikettitehdas
on Riihimäellä (o.-y. Polttoturve). Siinä
valmistetaan samalla turvejauhetta
(turvepulve-ria). Tätä varten kuivausuunista tuleva jauhe
uudelleen jauhetaan ja käytetään tällaisessa
hienonnetussa muodossa polttoaineeksi. Sitä
käytettäessä tarvitaan erikoiset itsetoimivat
polttolaitteet, mutta hyödyksi käytetty lämpöteho onkin
silloin suurempi, sillä jauhetta käytettäessä on
palamiseen välttämättömän ilman lisäksi
tarvit-tuvan ilman kulutus mahdollisimman vähäinen.
Näin voidaan jauheesta maksaa sen valmistuksen
edellyttämä korkeampi hinta. Toistaiseksi
turve-jauhe on saanut pääasiullisimmnn käytännön
vetureissa, joissa möhkäleiksi puserrettu turve
antaa epäedullisia tuloksia niiden vaatiman
voimakkaan lämmityksen vuoksi. Suomen valtion
rautateillä on viime vuosina tehty tuloksiltaan
suotuisia kokeita turvejauheella. Ruotsin
rautateitä varten on rakennettu oma tehdas
polttoturpeen valmistusta varten.
Ulkoilmassa tapahtuvan kuivaamisen korvaa
minen jollakin muulla kuivatustavalla on tm
vaikein kysymys eikä sitä vielä ole onnistuttu
lopullisesti ratkaisemaan. Lupaavin menetelmä
on m il r ä I t ii Ii n h i i I t ii m i n e n, joka
perustuu turpeen kolloidaalisten ominaisuuksien pois
lumiseen käyttämällä korkeata painetta ja
lämmittämistä. Tällaisia kokeita tehdään Ruotsissa
ja Englannissa.
Turvekokein valmistus 011 vasta viime
»ikonia käynyt kannattavaksi. Välttämätön ehto
on sivutuotteiden
talteenottami-nen. N. s. Wieland-IIoeringin menetelmän
avulla tämä onkin mahdollista paljoa
suuremmassa määrässä kuin ennen. Tärkeimmät
sivutuotteet ovat terva, ammoniakki ja etikkahuppo.
Turvekoksi voi jossakin määrin korvata
puuhiilen; kivihiilikoksin edellä turvekoksilla mi
«e etu, että se sisältää vähemmän tarpeettomia
aineita.
Turpealla on suuri tulevaisuus itse suolle sijoi
tettujen voimakeskuksien polttoaineena. Turvetta
voidaan edullisesti polttuu generaattoreissa; siteu
kaasuilla voi kuusukoncissa välittömästi käyttää
dyuamokoneita. Näin polttoaineen kulutus
voimansaantia varten on verraten alhainen, niin
että hevosvoimntnnti saadaan n. 1 turve-kgista.
Turvelämmityksellä toimiva höyrvsentraali ot>
usein taloudellisesti edullisempi kuin
perustamis-kustannuksiltaan kallis kaasusentruuli. jollei
ammoniumsulfaattia voida valmistaa
sivutuotteena. Tämän valmistaminen edellyttää, että
turve sisältää runsaasti typpeä.
Turvelämmityksellä toimivia höyry- ja kaasusentraaleja on
Saksassa jo useita. Suurin tähänastisista
turve-Himir.ityssentrnaleista on Moskovan läheistöllä.
1. T u r v e p e h k u n (ks. t.) valmistukseen
tarvittavat laitteet ovat jokseenkin
yksinkertaiset ja huokeat. Raaka-aineen nosto voidaan
suorittaa vain lapiolla ja yleensä tasamuotoisin
kappalein. Päinvastoin kuin polttoturveteollisuu
dessa työ mieluimmin suoritetaan vaakasuorassa
suunnassa s. o. niin, että ensin pintukerros
kuoritaan n. 1 mm syvyydelle, jonka jälkeen työtä
jatketaan syvemmälle. Turve kuivataan
maanpinnalla tai (edullisimmin) yksinkertaisissa
haasioissa. jotka, kattamatta seisovat pitkissä"
riveissä. Turvepehkuu valmistus on edullista tui
peen jäädyttyä, jolloin pehku on kuohkeainpna
ja helpompaa repiä. Nosto voi sentähden jatkua
myöhään syksyyn; kuivaaminen tapahtuu
lopullisesti keväällä. Itse
tehtaan muodostavat repijät,
joissa turve riivitään peli
kttksi, sihdit, jotka erot
tavat karkeamman
peh-kun hienommasta
multa-jauhosta. sekä
paalin-pusertimet (kuvat 4 ja 5’.
jotka pusertavat turpeen
neliskulmaisiin, 60-70 kg
painaviin paaleihin. 1’uris
timissa turvepehku samalla
kehystetään rautalangan
toisiinsa ylidistämillä puusäleillä.
Suuret rahkasuomme ovat meillä synnyttäneet
huomattavan t in. Paalinpusertajilla varustettuja
turvepehkutehtaita on eri osissa maata yhteensä
n. 20, suurimmissa 2-3 puristinta, vuotuinen
tuotanto tehdasta kohden 40.000-50,000 paalia.
Sitäpaitsi valmistetaan turvepehkua omiksi tai
peiksi käsivoimalla tai hevoskierrolla käytetyn
Kuva 5. Turvepehkutphdas.
Kuva4 Turvi pehkupurislin.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
