Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tutkintotuomari ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
20!)5
Tuulastus—Tuulenpesä
2096
saisivat ratkaistu kuinka suuri osa t.-tuloista
oli käytettävä majoituksen kustantamiseen. T:n
prosenttimäärä on viime aikoina tavallisimmin
ollut 2 tai 3 % tullimäärästä. Kun erotus
tapuli-ja maakaupunkien välillä 18(i8 kaupasta ja
elinkeinoista muutun asetuksen perusteella
lakkasi, ulotettiin oikeus t :n kantamiseen kaikkiin
tullikamarilla varustettuihin merikaupunkeiliin.
Viimemainittuihin on tällöin luettu myöskin ne
sisävesistöjen varsilla sijaitsevat kaupungit, jotka
ovat vesikulkuy hteydessä ulkomaan kanssa. Viini ■
aikoina ou ruvettu vaatimaan t :n lakkauttamista
vanhentuneena verotusmuotona. Ruotsissa
lakkautettiin t :ii kanto 1857 annetun asetuksen
perusteella. Näin valtiopäivien suostumuksella
lakkautetun, perustuslain pyhyydellä kaupungeille taatun
tnlon sijasta saivat kaupungit valtiolta t.-tuloja
vastaavan korvauksen hiilivaroista. V. //.
Tuulastus ks. Kalastus, palsta 51, ja
A t r a i n.
Tuuleen kulkee alus luovatessaan keulansa
tuulta kohden tai purjeissa oleva alus
luovatessaan hankavastaiseen, mahdollisimman lähelle
tuulta. F. W. L.
Tuuleen pyrkivä (ruots. lafgiriff) sanotaan
purjehtivasta aluksesta, jonka keula mielellään
pyrkii kääntymään tuulta kohden. F. 11’. L.
Tuulenkaato, myrskyn tai vihurin voimasta
juurineen kaatunut puu metsässä. O. Ltk.
Tuulenkala (Ammodytes), hyvin pitkiä ja
soukkia, meressä eläviä petokaloja, joiden kuono
on terävä, alaleuka yläleukaa paljoa pitempi,
selkäevä hyvin pitkä. Vatsaeviit puuttuvat.
T:t ovat osaksi läpinäkyviä, kuten kuore.
Elävät hiekkapohjaisilla rannoilla ja kaivautuvat
hiekkaan hyvin vikkelästi. Käytetään joskus
täkynä muille kaloille, harvoin niitä syödään.
Isompi tuulenkala.
Maamme rannikkovesissä elää kaksi t.-lajia, nim.
isompi t. (A. lanceolatus), joka kasvaa O.i m
pituiseksi, ja pienempi t. (A. tobianus), joka oti
edellistä n. puolta pienempi. p. b.
Tuulenmatka, matka, minkä ilma tai sen
kuljettama vapaa esine (esim. ilmapallo) kulkee
määräajassa. Kertomalla sen ajan, minkä
määrä-tuuli (esim. N) on puhaltanut, saman ajan
keskinopeudella. saa tämän
suunnan 1 -.n. Yhdistämällä kaikki
t:t suunnikassäännön
mukaisesti, kuten tähän
liittyvä piirros esittää, saa
keskitin 1.
tuuli-resultantin suuruuden
ja suunnan. Usein ei
tiedetä eri tuulten nopeutta
eikä siis niiden t :aa, mutta
lasketaan sittenkin
likimääräinen keski t, vain tuulen
tavallisuuden mukaan
otaksumalla siis kaikki tuulet yhtä vahvoiksi (näin
viereisessä kuvassa). 0. J.
Tuulenmittari 1. ane m o m e t r i, tuulen
nopeuden ja voimakkuuden mittaamiseen tarkoi-
Keskituulen piirtäminen
tai laskeminen. (Luvut
tuuliruususta A, siis
Suomen sisämaan keski
tuuli.)
tettu koje. Paitsi Wilden (ks.
Ilmatieteelliset kojeet) ja Robinsonin t:ia (ks.
A n e m o m e t r i) käytetään kolmanteen yleiseen
ryhmään kuuluvia t teitä. Ne perustuvat luulen
imuvaikutukseen pystyn torven yläpäässä. Ennen
käytettiin Suomessa tansk. Hagemunnin suunnit,
telemaa t:ia. Akustisen t:n on rakentanut prof.
A. F. Sundell, toisen tuulen nopeiden
vaihtelujen, tuulenpuuskain iks. t.) mittaamiseksi
toht. Dannholm. Suurilla havaintoasemilla esim.
Helsingissä ja „IImalan" observatorissa
käytetään itsemerkitseviä t:eita. 0. J.
Tuulenmurto, myrskyn tai vihurin
poikki-murtama puu metsässä; myös tuulen puusta
murtamia isompia oksia sanotaan väliin t :ksi. vrt.
T u u 1 e n k a a t o. 0. lot.
Tuulennopeus, tuulen intensiteetin mitta,
jota nykyään enimmin käytetään tieteessä,
koska tämän voi määrätä täsmällisemmin kuin
tuulen paineen (vrt. T u u I e n v o i m a). Nopeus
mitataan anemometreillä (ks. t.) ja ilmaistaan
metreissä sekuntia tai km:eissä tuntia kohti
(m/sek. tai km/tuut.). Edellinen yksikkö on
3,« kertaa suurempi kuin jälkimäinen.
Yläilmojen tuulien mittaamiseen käytetään leijaan
kiinnitettyä anemometriä sekä ilmapallo- ja pilvi
havai n noita (vrt. T u u 1 e n s u u n t a).
Suurimmat tuulennopeudet ovat yleensä epävarmat,
mutta katsotaan niiden Euroopassa keskimäärin
tuntia kohti nousevan 30 m/sek., yksityisissä
puuskissa melkoista suuremmiksi. O. .1
Tuulenpesä, kasvitauti, jonka ulkonaisena tn n
liusmerkkinä on enemmän tahi vähemmän luon
ilottoman runsas oksain muodostus sairaissa
kasveissa. T. syntyy siten, että jonkun oksau
silmu-aiheet, joista normaalioloissa vain pienempi osa
kehittyy oksiksi, kasvavat erilaisten ärsytysten
takia kaikki pituusoksiksi. Kun tätä jatk.iu
useampia vuosia, tulee t. lopuksi hyvin tiheäksi
ja suureksi. — Koivujen t:ien aiheuttajat
kuuluvat sienisukuun Tapiirina (ks.
Faijako t e 1 o i si|s t). Leppiin synnyttää T.
epi-phylla hataroita, pian kuolevia t:iii. Meidän
vaarallisin lajimme, T. insititiæ, aiheuttaa t:iä
k r i i k u n a p u i h i n, tehden nämä marroiksi ja
tappaen ne lopuksi. Pajujen vain harvoin
tavattavat t:t aiheuttavat Èriophyes sukmm kuu
luvat punkit. — Muutamien lehtipuiden t :t
syntyvät tuntemattomista syistä. Kuuluisimmat
ovat iVumtts-lajeissa esiintyvät t:t. jotka
Pohjois* Ameriikan hedelmätarhoissa aiheuttavat
suurta vahinkoa. Kun tämä t.-tanti on tarttuva
on luultavaa, että sen aiheuttaja on jokin
bakteeri, alkueläin tahi käytemäinen aine.
Erittäin peljätty on sereh niminen tauti, joka
muuttaa s o k e r i r u o’o n kokonaisuudessaan mata
läksi, tuuhean pensaan tapaiseksi. — Kuusessa
ja männyssä tavattavat t:t aiheutunevat, sisiii
sistä syistä ja lienevät ne lähinnä seurauksena
oksien kasvupisteissä sattuneista tumien
jakau-tuniishäiriöistä. Tätä käsitystä tukee se seikka,
että t:ssä kehittyneiden käpyjen siemenistä
kasvaa osaksi pallomaisia, kokonaisuudessaan
tuulenpesiksi muuttuvia kääpiöpuita, joita toisinaan
viljellään koristekasveina. — Alati uudistuvilla
leikkauksilla saadaan puut joko kokonaan tahi
osaksi muuttumaan t:n-tapaisiksi. T:iä voinee
luonnossakin syntyä haavaärsytyksestä. [J. I Liro.
Tärkeimmät tuhosienet" (1917).] ■/. /. L.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
