Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tuulenpuuska ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
2097
Tuulenpuuska (ransk. yrain, saks. Iföe,
SlHrmhöc, (leirit terböc), tuulennopeuden äkki i
lisääntyminen, jota usein seuraa valtavat
säänmuutokset. kuten lämpötilan laskeutuminen,
rankkasade, rakeet, ukkonen j. 11. e. T:t
eroa-\at muista paikallisuiyrakvistä siinä, että ne
edistyvät leveänä rintamaviivana kuten
tavallisimmat ukkostuulet ja että ilma niissä kiertää
vaakasuoraa akselia (tavallisissa
pyörremyrskyissä pystyakselia). Pitkin puuskan rintamaa
ilma kohoaa kiivaasti, mutta sen edessä ja
takana se laskee. Uusimman käsityksen mukaan
011 kovan puuskan synnylle ominaista, että
kylmää ilmaa puristuu lämpimän alle ja pakottaa
tiimiin kohoamaan. T. ei ole tasainen, vaan
puhaltaa voimakkaammin tai heikommin
töytäyk-sin. Näiden puuskain ja epätasaisuuksien
(tuulen struktuurini mittaamiseksi 011 rakennettu
erityisiä koneita (vrt. T ti u I e n 111 i 11 a r il.
I olit. Daunlioltuin koneella m. 111. Helsingin
palo-torni s.su tehdyt koemittaukset ovat osoittaneet,
että puuskat voivat välistä olla varsin
hetkellisiä. toisinaan taas kestää usean minuutin.
Muutaman sekunnin kuluessa nopeus voi
vaihdella lit in/sek :11a. */j mi nutissa 0-17 m/sek.
Miinii vaihtelut aiheutuvat osaksi tuulen
epätasaisesta vastuksesta erittäin maan pinnan
lähellä, mutta muutenkin täytyy tämän
epätasaisen liikemuo lon ilmetä 11. s. turbulenssien (ks. t.)
lolidofta. O. J.
Tuulensuosijat, a n e m o f i i 1 i t, ne kasvit,
joiden siitepölyn kuljitus tapahtuu tuulen avulla,
ks. P ö 1 y y t v s.
Tuulensuunta ilmaistaan kansainvälisesti sen
ilmansuunnan nimellä, mistä tuuli puhaltaa.
Kansainvälisiä merkkejä ks. 1 1 m a n s u u 11 11 a t.
vrt. myös Kompassi.) T. määrätään
tuuliviirillä iks. t.) ; ylemmissä ilmakerroksissa sitä
päätellään pilvien liikkeestä erityisillä
pilvipei-leillii ja pilvitangoilla 1. nefoskoopeilla iks. t.)
Tuhatvuotisia puita Ferrossa, luonnollisia tuuliviirejä, jotka
osoittavat passadituulten suuntaa.
sekä varsinkin erityisillä pienillä ilmapalloilla
(piilot), joiden nousunopeus on tunnettu ja joita
tarkastetaan erikoisilla teodoliittitähtäimillä.
Puut ja muut kasvit y. m. voivat
kasvumuodoil-laau joskus hyvin selvästi ilmaista vallitsevan
tuulensuunnan (ks. kuvaa). O. J.
Tuulenvoima mitataan tuiilenmittareilla I.
anemometreillä (ks. t.), jotka ilmaisevat tuulen
paineen määräpintaa kohti. Pieniä pintoja
vasten kohdistuva tuulenpaine p saadaan sen
nopeudesta c, jos tämä on ilmaistu ni/sek:ssa, kaa-
2098
vasta p = 0,is t*2. Eräät kokeet ovat osoittaneet,
että kerroin 0,i» 011 vähennettävä 0,oi 0,o«:ksi ja
se muuttuu yleensä pinnan suuruuden ja muodon
mukaan. T:aa arvioidaan myös eräillä astei
koilla, joista tavallisin 011 15 e a u 1 o r t i n
asteikko (ks. t.) 0-12, n. s. maa-asteikko 0-10
ja kaksois-Heaufort-asteikko 0-6 (tätä käytetään
111. 111. Skamlinaaviassa). Suurimpien
eurooppalaisten myrskyjen arvellaan aiheuttavan n. 200 kg/m?
paineen; tornadot ja troopilliset hirmumyrskyt
ovat havaintojen mukaan voineet nousta
300 kg/111-’ :n paineeseen saakka. O. ,/.
Tuulet ks. T 11 ti 1 i.
Tuulettaja (venttilaattori), työkone jolla pai
netaau tai imetään ilmaa joko tuulettamiseksi
tai tomun, lastujen, savun, hö>
ry 11 y. 111. poistamiseksi sen pai
netta sanottavammin
muuttamatta. T:ia 011 kahta lajia:
1) Siipi- I. ruuvi-t:issa
(ks. kuvaa) on siivet jotka ovat
vinosti kuten myllynsiivet
kiinnitetyt nopeasti pyörivään
akseliin. ja jotka työntävät ilman
akselin suuntaan. Siivet ovat
sovitetut kehykseen, joka
vuorostaan sovitetaan huoneen
seinään tai putkijohdon taikka ilmakanavan suu
luin. Akselia pyörittää siihen suoraan kytkettv
sähkömoottori tai hihna taikka köysi. Siipi-t:ia
käytetään työntämään suuria ilmamääriä pai
neen eron ollessa pieni, noin 10-25 mm
vesipatsaan korkeutta, ja ne sopivat huoneistojen,
koulujen, kirkkojen, tehtaitten, teatterien y. m.
kokoushuoneitten tuuletukseen, jotapaitsi niitä
käytetään kuivaus- ja lämmityskammioihin
kuumaa ilmaa puhaltamaan tai kosteata pois
imemään (eksliaustorit). 2. K e s k i p a k o i s-t :i s s a
ovat siivet säteen suunnassa kuten keskipakois
pumpuissa (ks. t.). Ilma painuu keskipakoisvoi
liian vaikutuksesta ulospäin ja sitten ilmaputkeen
Näillä työnnetään pienempiä ilmamääriä
joltiseenkin paineeseen, noin 150 mm:iin saakka vesi
patsaan korkeutta, ja niitä käytetään tehtaitten,
vuorikaivosten, tunnelien tuuletukseen ja
myöskin savun imemiseen höyrykattilain tulipesistä
silloin kun kyllin hyvilvetoista savupiippua ei
voida käyttää. Keskipakois-t :tkin ovat sovitetut
rautaiseen pesäkkeeseen, paitsi kaivostuulettajat,
jotka sovitetaan vapaasti muurattuun aukkoon.
P-o P-n.
Tuuletus ks. Ilmanvaihto.
Tuuletuspurje, tuulta kohden avoinna oleva
suppilomainen purje, jolla johdetaan ilmavirta
aluksen lastiruomaan, konehuoneeseen tai muu
]inn umpinaiseen paikkaan. F. L.
Tuuleuttamissolukko. ne kasvisolukot. joiden
pääasiallisena tai tärkeänä tehtävänä on buoleh
tia kaasuvaihdoksen tapahtumisesta kasvin sisäi
sen ilman ja ulkoilman välillä. T:na toimii
yleensä perussolukko lukuisine soi uv äl
eineen, jotka varsinkin vesi- ja märkien paik
kojen kasveilla kehittyvät suuriksi (vrt. Æ r e n
kymi). Lehdissä t:na on h o li k a t y 1 p p y.
Erikoisen tärkeitä elimiä t :ssa ovat ilmaraot,
samaten myöskin korkkihuokoset. A’. /..
Tuuli 011 ilman liikettä ja useimmiten tarkoi
tetaan sillä vain ilman liikkeitä pitkin maan
pintaa. Erityisillä kojeilla, t.-viirillä. t:n-mitta-
Tu ulen puuska—Tuuli
Hlackmnnin tuulet
taja.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
