Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tullijärvi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
210:5
Tu ii li pallo—Tuuliruusu
21IM
jotka ovat varustetut poikkisauvoilla ja näiiden
viilit täytetään tavallisesti ohuilla puusäleistöillä.
I’yör imi.suopeuden säätäminen tuulenvoiman
mukaan tapahtuu siten, että kovemmalla tuulella
muutamia säleistöjä poistetaan. Siivet
muodostavat kieroja pintoja, s. o., ne eivät ole
yhdensuuntaiset kuvatason kanssa, vaan ovat siihen
nähden viistoon asetetut (kuva 1. alhaalla).
Kulma ra, jonka siipitaso muodostaa akselin
suuntaisen viivan kanssa, vaihtuu arvojen 03°
ja 82° välillä, ollen pienin lähellä akselia ja
suurin ulkopäässä.
T:jen vanhin muoto on n. s.
hollantilainen muoto (kuva 2). jossa runko on kiinteä, ja
katto siipineen ja akselineeu ou viistoon
kulkevan sauvan S, n. s. „hännän", avulla
kierrettävä. Akselia ei aseteta aivan vaakasuoraan,
vaan mieluummin vähän viistoon; tästä akselista
liike johdetaan (alkujaan alkuperäismallisten
puisten) hammaspyörien avulla pystysuoraan
mylly nakseliin (ks. Mylly). Suomessa enin
käytetty malli on n. s. saksalainen t..
Kuva 2. Kuva 3.
jossa t:n myllynkiviä käsittävä runkokin on
kierrettävä pystyakselin varassa, mikä silloin on
tuettava erityisellä hirsistä rakennetulla
puu-jalustalla J. Suomessa tämänmallisia t :jä
sanotaan „v a r v a s-t:i k s i". Hollantilaisen ja saksa
laisen t:n välimuotona on n. s. »mamsellit.",
joka on hollantilaisen t:n sellainen
muunnos. että kiinteän ja kierrettävän osan raja
kulkee suunnilleen rungon keskikohdalla;
myllyn-kivet ovat alemmassa, kiinteässä osassa. N. s.
,,h a r a k k a-t :s s ä" on kierrettävä yläosa aivan
pieni (kuva 3), jota vastoin kiinteä, myllyn
kivet sisältävä alaosa on paljoa laajempi.
T:jä ei enää rakenneta, koska ne kokoonsa
ia hintaansa nähden ovat hyvin pienitehoiset
(ainoastaan muutamia hevosvoimia) ; niiden
asemasta käytetään nykyään, missä ei ole
käytettävänä vesivoimaa, höyrykoneita ja
polttomoottoreja, etenkin lokomobiilimallisia, joita voidaan
siirtää paikasta toiseen, ja joita paitsi
jauhattamiseen voidaan käyttää muihinkin tarkoituk
siin kuten puimiseen, puiden sahaamiseen, sähkö
virran kehittämiseen y. m. E. S-a.
Tuulipallo ks. A i o 1 o p i i 1 i.
Tuulipumppu, tuulimoottorin (ks. t.)
käyttämä pumppu, mikä silloin tavallisesti on yksi
toiminen n. s. uppomäntäpumppu. E. S-a.
Tuuliruusu, kuvio, joka sätein ilmaisee eri
ilmansuunnat (vrt. Kompassi). Ilmatieteessä
tarkoitetaan sillä graafillista tai tauluesitystä,
joka ilmaisee erisuuntaisten tuulten
ominaisuudet. Näitä ilmaisevat luvut vaihdetaan eri
pitkiin säteisiin, joilla on kulloinkin kysymyksessä
olevan tuulen suunta ja jotka lähtevät samasta.
Kuva 1. Tuuliruusuja. (Tuullen
lukuisuus Suomessa: a
sisä-maassa. H paikan. Il rannikolla
10 paikan, krskiarvo i
havaintoasemaa
kuvaavasta pisteestä.
Edelleen on tapana
yhdistää säteiden
päätepisteet, joten
syntyy tähän
liittyvän piirroksen
kaltainen kuvio (ks.
kuvaa 1 A). Nämä
janat voi myös aset
taa pystysuoraan
vierekkäin järjestyksessä N, NE, E j. n. e. samalle vaaka-akselille
(ks. kuvaa 1 B). Täten rakennetaan tuulen
tavallisuuden (frekvenssi-), nopeuden
(dynaini-sia), tuulenmatkan, tuulenpaineen (baari-ia .
lämpötilan (termisiä), kosteuden (atmisia), pilvi
syyden (nefisiä), sateen lukuisuus-, sademäärä
ja sadetodennäköisvys- y. m. t:ja (ks. kuvaa 2).
.To 1700-luvun alussa käyttivät tätä
menettelyä sääelementtien (esim. sateen) tutkimiseen
englantilaiset tutkijat. Koko vanhemmassa
ilmatieteessä, joka oli säätilastoa, olivat t:t enimmin
käytetyt ja parhaat välineet sään tutkimiseksi.
Silloin arveltiin m. m., että ilmanpaineen aiheutti
tuuli t :n osoittamalla tavalla. Tätä menetelmää
käyttivät Suomessa 1700-luvulla vanhimmat
säähavaintojen tekijämme ja käsittelijämme, kuten
Stierwald (Laihialla), Leche (Turussa), Julin
(Oulussa) Grape (Enontekiössä) y. m. Vielä
nykyäänkin pidetään tätä menetelmää hyödylli
senä ja havainnollisena ennen kaikkea säiiopilli-
Kuva 2. Tuuliruusuja, näyttäen tuulten ominaisuudet
Helsingissä (-) ja Sodankylässä ( ) enimmäkseen
klo 7 aamulla tehtyjen havaintojen mukaan. Luku sulku
merkeissä näyttää vastaavan vaakasuoran viivan arvon
Neljä ensimäistä tuuliruusua ilmaistu poikkeuksissa
keskiarvosta.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
