Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tullijärvi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
2101
Tuulijärvi—Tuulimylly
2102
.-aili t :ten vuotuinen vaihtelu. Selvempänä tai
cpäselvempänä on monsmininkaltainen vuotuinen
t.-vaihde havaittavissa kaikilla rannikkoalueilla,
vieläpä sisUjiirvien rannoilla, kuten Kaspian
meren ja Laatokan. Suomessa aiheuttaa m. m.
Jäämeri pohjoisessa monsuunin, joka on selvin
Lapissa. Monsuunin kaltainen 011 se päivittäinen
lakso t ilmiöissä, jonka havaitsemme 111 a a- ja
mei i-t .ua (vrt. Maatuuli). Saman
kaltainen päivittäinen vuorottelu syntyy myös
vuoriston jn I a a k s n 11 välillä riippuen näiden
seutujen eri nopeasta lämpenemisestä ja
jäähtymisestä Kaikkien tämänkaltaisten t :ten
yläpuolella käyvät ilmavirrnt vastakkaiseen suuntaan
ja niiniä virrat yhtyvät jo esitetyllä tavalla
pystyvirtausten välityksellä täydellisiksi pystysuoriksi
pyörteiksi. — Monin paikoin ovat paikallisesti
karakteristiset ja huomattavat tuulet saaneet
erikoisnimiä. Niin puhutaan j ä ä t i k k ö-t :i s t a
ivrt. t.). Alpeilta tunnetaan föhn, samaan
luokkaan kuuluvat myös scirocco Italiassa sekä
pölvnpitoiset erämaa t :t s a m u m, k a m s i n
j. n. e. Kuiva mutta viileämpi pöly-t. 011
Länsi-Afrikan karmatta. Kylmiä, useimmiten
paikallisesti voimakkaita maamonsuuneja ovat
bora Adrianmerellä, mistral Proveneessa
i-amaii kaltaisia syntyy myös Norjan rannikolla),
no rt es Meksikossa, pampero
Etelä-Amerii-kassa j. n. e. B 11 ra n on kylmä pohjois-t. [-Venä-]ällä-] {+Venä-
]ällä+} ja Siperiassa. Sykloni,
hirmumyrsky. o r k a a n i, hurrikaani, t a
i-fun. trombi I. pyörrepatsas (ks. t.),
tuulispää (vrt. t. ja Myrsky) j. n. e.
ovat erilaisten pyörre-t :teu nimityksiä. 0. J.
Tuulijärvi. 1. Järvi Aunuksen Karjalassa,
Repolan kunnassa. Pielisjärven kunnan kohdalla,
n. 6 km Suomen rajalta, pit. n. 35 km. lev. 11. 6
km. laskee Tuulijokea myöten Lieksanjoen
vesiin. yhtyen niihin Polvi järvessä. T:n
koillis-ran 111 kolhi sijaitsee Tuulivaaran kylä ja
länsirannikolla Lusman kylä.
2. Kaksi järveä Suuri T. (lap.
8tuorra-P11 ygajäyri) ja Pieni 1". (lap. Utaa-Pirggajäyri)
Inarissa n. 4 km Tsuolisjärvestä koilliseen,
edellisen pit. 6 km, jälkimäisen 2 km; laskevat Uu
tuanjokea myöten Uutuanvuonoon (Jäämereen).
Suuren T:n kautta kulkee Inarinjärveltä
Varangin-vuonolle käyvä tärkein kulkutie
(Järvenpää-Jankkila Naytämöi : järven molemmissa päissä
veneet kulkijoita varten. L. H-nen.
Tuulikannel I. e o I i n h a r p p u, ikivanha
kielisoitin (mainitaan pyhän Dunstanin
keksimäksi 10:nnellä vuosis.). Se on laadittu siten,
että pitkän, kapean kaikupohjan yli on
pingotettu eripaksuisia suolikieliä, jotka viritetään
saniuan sävelkorkeuteen, jännittämällä paksut
kireämpään, ohuet löyhempään. Kun soitin
ripustetaan ulkoseinustalle, saa tuulen henki kielet
-oimaan erilaisesta pingotuksesta johtuvine eri
yläsävriineen. Tuulen vaihtuvan voiman
mukaisesti soitto aaltoilee alinomaan, yltyen vahvim
paan iortiseiinoon ja vaimentuen vienoimpaan
pianissimoon. /. K.
Tuulikki, verraten harvinaisena
kansanrunoissa, Tellervon kera vaihdellen tai rinnan
esiintyvä Tapion tyttären nimitys; vrt.
Annikki.
Tuulimoottori (ks. Moottori), voimakone,
joeca liikevoimana käytetään tuulta. T:t eroa-
vat vanhemmista tuuli voimakoneista, tuulimyl
Ivistlt. siinä, että siivet ovat paljoa tiheämpään
asetetut, joten ne saavat
olla lyhyemmät ju
pienemmät ja moottoriakseli
pyörii nopeampaan, sekä siinä,
että sekä t:n asettaminen
tuulen mukaan että tuuli
voiman säätäminen tapah
tuu itsetoimivasta Itse t.
ou asetettava ristikkotornin
(tavallisesti rautatornin)
päähän niin korkealle, että
siipien alapää tulee olemaan
vähintään 2-3 m kaikkien
200-300 111 ympäristössä ole
vien puiden, rakennusten
y. 111. yläpuolella (kuva 1).
T. tehdään pystyakselin
ympäri vapaasti kierrettä
väksi, niin että ohjaussiipi
1. pyrstö asettaa t:n pyörän
tason kohtisuoraan tuulen
suuntaa vastaan; kun t.
tahdotaan saada toimettomaksi, kierretään pyrstö
yhdensuuntaiseksi pyörän tason kanssa, joten
tämä asettuu tuulen suuntaan. Pyörän siivet
tavallisesti ovat ohuita rautalevyä; ne ovat joko
kiinteät, tuulta vastaan vähän koverat, jolloin
nopeuden säätäminen toimitetaan niin, että
paitsi pyrstöä
käytetään poikkisiipeä,
joka tuulivoiman
kasvaessa kääntää t: n
pyörätasoa yhä
enemmän viistoon tuulen
suuntaan nähden,
tahi siivet tehdään
käännettävät.
Jälkimäisessä tapauksessa
voidaan useita siipiä yhdistää ryhmiksi, joista
kukin ou käännettävä akselin n-»:n (kuva 2)
varassa: kaikki siipiryhmät liikkuvat yhteisesti
säätötankojen vaikutuksesta ja pidetään painolla
tasapainossa; kun tuulenvoima kasvaa, asettuvat
siipiryhmät toisiinsa nähden avatun sateenvar
jon muotoon (Halladny-pyörä). Myöskin voidaan
kukin siipi tehdä käännettäväksi säteensuuntai
sen akselin varaan (kuva 3, Reinsch-pyörä).
T:ja käytetään etupäässä maataloudessa veden
nostamiseen, mutta niitä voidaan käyttää muihin
kin maataloudessa esiintyviin töihin, kuten jan
hamiseen, survomiseen. v. m., ja väliin
sähkövirrankin kehittämiseen. Säännölliseen
tehdastyöhön t:t eivät sovellu, niiden toiminta kun
on riippuvainen vaihtelevasta tuulesta. E. 8-a.
Tuulimylly, tuulenvoimalla käyvä, tavallisesti
neljällä suurella siivellä varustettu voimakone,
joka pyörittää myllynkiveä. T:t
olivat tunnetut jo keskiaikana.
V. 1341 Utrechtin piispa esim.
väitti, että koko maakunnau tuu
let kuuluivat hänen
etuoikeuk-siinsa. ja sen perusteella hän
antoi eräälle luostarille luvan
rakentaa t:n. Kuva 1 esittää
t:n siipien tavallisen muodon.
Paksun puisen akselin pääluin on
kiinnitetty neljä puuvartta. Kuva I.
Kuva 2.
Kuva 3.
Kuva 1.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
