Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tullispää ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
2107
Tuustaipalcen
kanava—Tweed
2108
7,493 as. (1915); 1,530 ruokakuntaa, joista
maanviljelys pääelinkeinona 1,197 :llä (1901). 725
he-vosta, 4,091 nautaa (1913). — Kansakouluja 10
(1916). Kunnanlääkäri, llaara apteekki. —
Teollisuuslaitoksia: Martikaisen ja Turusen
höyrysaha ja mylly; Toropaisen höyrysaha;
Kankkusen saha ja mylly; Kiukoolan ja Kurosen
höyrymyllyt. — Luonnonnähtävyyksiä: Konttimäen,
Tuusmiien ja Pajumiien näköalapaikat y. m. —
2. S e u r a kuut a. hallituksen pitäjä, Kuopion
hiippak.. Kuopion rovastik.; perustettu Kuopioon
kuuluvaksi kappeliksi 1781, määrättiin
erotettavaksi omaksi khrakunnaksi keis. käskykirj.
24 p:ltä lieinäk. 1855 (ensimäinen khra
v :sta 1871). — Kirkko puusta, rak. 1869.
|I1. E. Wegelius, ,,Muinaisjäännöksiä Kuopion
kihlakunnassa" (Suom. muinaism.-yhd. aikak. III.
sivv. 124-127).] L. I1-neri. •
Tuustaipaleen kanava, suluton kanava
Tu us järven (ks. t. 1.) ja Lahnaveden välillä
Mäntyharjun pitäjässä, pituus 150 m, leveys
20-28 m, putous 1,a< m. T. k:n alapään ylitse
kulkee maantie siltaa myöten. — T. k.
rakennettiin 1832-35; jo ennen sitä olivat muutamat
paikkakunnan maanomistajat kaivaneet pienen
järviä yhdistävän ojan. — T. k.n kautta kulkee
siuurin osa Tunsjärven vettä (48 m3 sek:ssa) ja
vain pieni osa (l,s m3 sek:ssa) luonnollista tietä
Tuusjokea myöten. L. H-nen.
Tuusula (ruots. Tusby 1. T h u s b y).
1. K u n t a. Uudenmaan 1., Helsingin kililak.,
Tuusulan nimismiesp.; kirkolle Keravan
rautatieasemalta 5 km. Pinta-ala 284.s km2, josta
viljeltyä maata (1910) 7,986 ha (siinä luvussa
luonnonniityt 2,165 ha, puutarha-ala 39,2 ha).
Manttaalimäärä 45,541a, talonsavuja 183,
torpan-savuja 70 ja muita savuja 1,297 (1907). 8.454 as.
(1915); läsnäolevasta väestöstä 1910 (7,268
henkeä) oli suomenkielisiä 6,119 ja ruotsinkielisiä
1.149. 1,326 ruokakuntaa, joista maanviljelys
pääelinkeinona 600:11a, teollisuus 336:11a ja
liikenne 90:llä (1901). 973 hevosta, 3,358 nautaa
(1913). — Kansakouluja 17 (1916). joista 3
ruotsinkielistä ja 1 kaksikielinen; 23 opettajaa.
10 pysyvää pientenlastenkoulua, joista 3
ruotsinkielistä ja 2 kaksikielistä. Tuusulan
kansanopisto (avattu 1907). Koivulan kasvatuslaitos.
Säästöpankki. Kunnanlääkäri (Keravalla),
apteekki (samoin). Piirimielisairaala
(Kellokoskella!. — Teollisuuslaitoksia: Kellokosken (ks. t.)
tehdas; Keravan puuseppätehdas o.-y.; Keravan
mylly ja puunjalostustehdas o.-y. (myös oma
sähkölaitos) ; Keravan pumppu- ja
armatuuri-telidas o.-y.; Keravan höyrypanimo; Keravan,
Sihvolan, Jäspilän, Savion, Anttilan, Jokelan ja
Kolsan tiilitehtaat; Koskensillan, Ruotsinkylän
ja Haarajoen myllyt. — Vanhoja kartanoita:
Gustalvelund, Johannisberg, Vanhankylänkartano
(Gammelby), Järvenpää (Träskända),
Humle-berg (1. Keravan kartano), Anttila (1. Borgens),
Jokela, Haarajoki (Aminne), Kellokoski
(palstoitettu). Huomattavuuksia: Aleksis Kiven
kuolinmökki (lähellä kirkonkylää) ja hauta. —
Keravan aseman seuduille on syntynyt tiheä
asema-asutus ja Tuusulanjärven itärannalle huomattava
huvila-asutus (lukuisia taiteilijahuviloita y. m.).
— Suuret ven. sotilaskasarmit (rak. n. 1855)
kirkkoineen, kouluineen ja hautausmaineen
Hyrylän kylässä. — Entiset suom. reservikasarmit
Nummenkylässä. — 2. Seurakunta,
hallituksen pitäjä, Porvoou hiippak., Tuusulan rovastik.;
muodostettu Helsingin, Sipoon ja Nurmijärven
pitäjäin osista Sipoon emäseurakuntaan
kuuluvaksi kappeliksi kunink. käskykirj. 22 p: Itä
lieinäk. 1643, erotettiin omaksi
emäseurakunnaksi tuomiokapitulin kirj. 22 p-.ltä jouluk. 1653
ja kunink. päätöksellä 29 p:ltä elok. 1668. T. oli
Porvoon lukion palkkapitäjänä 1766-70 ja 1772-81.
T:aan kuuluu Kellokosken tehdasseurakunta,
jolla oli oma saarnaaja. 1799-1869 (nykyjään
pitää Tuusulan papisto jumalanpalveluksia ker
rau kuukaudessa Kellokosken kirkossa). —
Kirkko puusta, rak. 1732, korj. 1853 ja 1902.
L. H-nen.
Tuusulanjärvi, järvi Tuusulan pitäjässä, suu
rin pit. n. 8 km, suurin lev. 1,» km. T:n
etelällään itärannalla sijaitsee Tuusulan kirkko ja
kirkonkylä. Itärannalla huomattavaa
huvila-asutusta (taiteilijahuviloita y. m.).
Tuusulan rovastikunta käsittää Tuusulan,
Nurmijärven, Mäntsälän, Hyvinkään, Lopen ja
Hausjärven seurakunnat Porvoon hiippakuntaa.
Tuutari 1. Tuuteri (saks. Duderhnf), suoni
seurakunta Inkerinmaalla Itä-Inkerin
rovastikunnassa Krasnoe Selon itä- ja eteläpuolella, liuot
sin vallan alkuaikoina, samoin kuin Novgorodin
ja Moskovan vallan aikoinakin, oli T:n pokosta
varsin laaja, käsittäen myöskin nykyiset Hieta
mäen ja Tyrön seurakuntien alueet, siis
Kronsta-tinlahden koko etelärannikon Nevan suistosta
Harjavallan niemeen saakka. Se muodosti samalla
T :n vapaaherrakunnan, jonka Kustaa
Aadolf 1624 lahjoitti Juhana Skyttelle. N. 1642
erotettiin Tyrö eri seurakunnaksi, mutta
Hietamäki pysyi T:n kappeliseurakuntana v:een 1909.
1600-luvulla oli kirkko ja .pappila Novikkalan
kylässä, eli nykyisessä Krasnoe Selossa, sillä
mäen törmällä, missä nyt sijaitsee ent. keis.
hovi; sitä paitsi oli kappelikirkko Mölkönmäellä.
Nämä kaikki hävitettiin ison vihan aikoina. Sen
jälkeen rakennettiin kirkko ja pappila 1736
Mölkönmäelle, jossa ne vieläkin ovat. sekä
Hietamäelle oma erikoinen kirkkonsa. T:n nyk. suuri
goottilaistyylinen, kivinen P. Kolminaisuuden
kirkko valmistui 1836; sen rakentamista avusti
keisari Nikolai I 150,000 ruplalla. Väkiluku
6,136 henkeä 49 kylässä. Papin asetti keisafi
sisäasiain ministerin esityksestä. P T.
Tuuteri ks. Tuutari.
Tuuvertti ks. S t e w a r d.
Twain [tue’in], Mark, amer. humoristin
Samuel C 1 e m e n s in (ks. t.) kir jailijanimi.
Tvashtar, intialaisessa tarustossa jumalalli
nen seppä, Indran viskaaman ukonnuolen takoja.
Tvedestrand [tvc-], kauppapaikka
Etelä-Norjassa, Nedenesin amtissa, Skagerrakista
luoteiseen pistävän Oksefjordin perukassa
Aren-dalista koilliseen; 1,435 as. (1910). — Viedään
puutavaroita, harjoitetaan melkoista
laivanvarus-iusliikettä; T:n kauppalaivastoon 1914 kuului
74 alusta, yhteensä 101,038 rek.-ton. netto
(suuruudeltaan Norjan neljäs), josta purjealuksia 57.
vetoisuudeltaan 91,923 rek.-ton. netto (kaksi
kertaa suurempi purjelaivasto kuin millään muulla
Norjan kaupungilla). Laivanrakennus kukoisti
1800-luvun alkupuoliskolla.
Tweed ftufd], Englannin ja Skotlannin
välinen rajajoki, suurimmalta osaltaan Kaakkois-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
