Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tver ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
210!»
Tver—Twesten
2110
^kotiuunissa, alkua 1’eeblesin kreivikuuuaii
eteläosassa Etelä-Skotlannissa, virtaa
yläjuoksussaan pohjoista ja koillista, sitten itäistä
pääsuuntaa. laskien Berwickin kaupungin kohdalla
Pohjanmereen; 157 km. josta 3 km suupuolella
Knglannin alueella. Ei ole kulkukelpoinen.
Lolii-likas. Erittäin kirkasvetinen. Suurimmat
lisä-joet : Cain, Leailer, Eden ja Whiteadder vas.,
Kttrick, Teviot ja Tili oik.
Tver. 1. Kuvernementti (ven. Tvcrskaja
guber-nijal Luoteis-Venäjällä, Moskovasta luoteiseen.
Volgan ja Mologan latvojen ympärillä : 65,331 km2,
2,402,900 as. (1915). 37 kms:llä. —
Pinnanmuodostukseltaan T. on lännessä, varsinkin luoteessa,
jonne Novgorodin kuvernementista ulottuvat
Valdain 1. Alaunin-kukkulat (korkein kohta T:ssii
16 m yi. merenp.), epätasaista kumpumuuta,
oka itään ja etelään päin mentäessä vaihtuu
aaltoiseen tasankoon. T. kuuluu melkein
koko-iiaau Volgan ja sen lisäjoen Mologan
vesialueeseen. Tärkein joista on melkein lähteiltään asti
uittokelpoiuen Volga, joka T:n alueella virtaa
665 km. Sen tärkeimmät lisäjoet T:ssä ovat
Vazuzu, Sosa, Dubna oik.. Setizarovka, Tvertsa,
Medveditsa ja Mologa vas. Monista järvistä
vii 500) mainittaki ou Seliger. Sterz, Mstino ja
Udomlja. Kuljettavia vesiteitä T:ssä on
kaikkiaan 2,523 km. niistä 410 km höyryaluksilla
kuljettavia. Soita on paljo. Ilmasto
mantereinen; v:n keskilämpö -f- 3,»° C, tammik:n
—11,«°C, lieinäk :n -f 18,4° C. Volga on T;n
kaupungin luona jäässä 4 kk. Vuotuinen
sademäärä 516 mm. Metsät 1907 peittivät 24,i %
pinta alasta (etupäässä pohjoisessa ja luoteessa).
Vsukkaista 1897 oli 92.» % venäläisiä (etupäässä
isovenäläisiä, vähiin vähävenäl&isiä) sekä 6.» %
karjalaisia (1800-luvun jälkipuoliskolla
karjalaisin oli Bezetskijn piirikunnassa 54,000.
Vysne-volotskijn piirikunnassa 32,000. Vesjegonskijn
piirikunnassa 26.000. Novotorzskijn
piirikunnassa 16,000. Zubtsovskijn piirikunnassa 1,700,
Kasinskijn piirikunnassa 1.500 ja Ostaskovskijn
piirikunnassa 800 henkeä; ks. K a r j a 1 a i s e t 2.).
Us contiinnustukseltaan 99.» % väestöstä oli
kreik.-katolisia. Lukutaitoisia 24,s % (Euroopan
Venä-län keskimäärää 22,»%). Maataloutta
harjoittaa 81, • käsi- ja tehdasteollisuutta 7,7%,
kauppaa ja liikennettä 3,i %. Pääelinkeino
maanviljelys ei tuota viljaa omiksi tarpeiksi: 1915
korjattiin 377,000 ton. rukiita. 207.000 ton. kauroja,
50,800 ton. ohria, 482.000 ton. perunoita. Muista
viljelyskasveista mainittakoon varsinkin pellava,
jota 1912 korjattiin 50 milj. kg (T. on
kolmannella sijalla Venäjän pellavakuvernementtien jou
kossa). Karjanhoito liuonolla kannalla. V. 1915
T :8Sä oli hevosia 323,300, nautakarjaa 531,000,
lampaita ja vuohia 278,700, sikoja 71,300 kpl.
Kalastusta harjoitetaan joissa ja järvissä.
Vuori-työtä ei ole. Teollisuus melkoinen. Aksiisista
vapaan teollisuuden tuotantoarvo 1910 oli
94,4 milj. mk., työväestö 33,769 henkeä; uksiisin
alaisissa tehtaissa 1913 työskenteli 497 henkeä.
Tehdasteollisuutta tärkeämpi on kotiteollisuus,
jonka piüipesiä Venäjällä on juuri T:n
kuvernementti; tuotteista mainittakoon varsinkin
kankaat (naiskutojia n. 280,000), jalkineet (26,000
suutaria: keskusta Kimryn kaupunki),
huonekalut, huopateokset. metallityöt y. m.
Työnhaussa muissa kuvernementeissa (varsinkin Mos-
kovassa ja Pietarissa) kulkee vuosittain 200,000
300.000 henkeä. — Rautateitä 984 km (1913).
-Kansakouluja 2.442 (153,928 opp.), keskikou
luja 22 (7.107 opp.),-ammatillisia keski- ja alein
pia kouluja 30 (4.041 opp.), muita kouluja 5
(140 opp., 1914). Lääkäreitä 227, sairaaloita 120
(1913). – Hallinnollisesti T. jakaantuu 12 piiri
kuntaan. Pääkaupunki T. 2. — T:u alueella
asui alkuaau suomensukuisia heimoja, merjalaisia
ja vepsäläisiä, jotka sitten hävisivät, myöliem
min tulleiden slaavilaisten tieltä. Seutu oli jo
1000-1 livun tienoilla taajaan asuttu; pohjoisosa
kuului Novgorodiin, eteläosa oli 1200-luvun
puolimaista v:een 1485 itsenäisenä ruhtinas
imyöhemmin suuriruhtinas-) kuntana, joka mah
tavimmillaan ollessaan käsitti paljo suuria kau
punkeja ja rikkaan, taajaan asutun maaseudun
kaikkiaan n. 26,000 km», 700,000-800,000 as.
Sotia käytiin naapureita, Novgorodia ja Moskovaa
sekä liettualaisia ja tataareja vastaan. Vihdoi.i
1485 Moskovan suuriruhtinas valloitti T:n ja
lopetti sen itsenäisyyden. Sittemmin T. liitettiin
kokonaan Moskovaan. Sodat, ryöstöretket ja
ruttotaudit hävittivät varsinkin 1600-luvulla
T:ia niin, että asumattomiksi jääneille seuduille
täytyi kutsua muualta asukkaita; varsinkin kar
jalaiset noudattivat kutsua (ks. Kar j ala i
set 2.). V. 1775 muodostettiin T:n käskynhal
tiakunta ja 1796 T:n kuvernementti. — 2.
Edellä-main. kuvernementin pääkaupunki,
kuvernementin eteläosassa, Pietarin-Moskovan radan ja
Volgan varrella, Tvertsan ja Tjmakan suissa;
63.900 as. (1913). — Yli 30 kivistä kirkkoa
(joukossa - luterilaista ja 1 roomal. katolinen), joista
rnainittavimmat Kristuksen kirkastuksen
tuomio-kiikko (rak. 1689) sekä Kolminaisuuden kirkko
(1564), kaksi luostaria (per. 1200- ja 1300
luvuilla), ent. keis. palatsi, jossa kuvernöörin
asunto ja museo (hist., taideteoll. y. m. esineitä),
kuvernementin hallintorakennus, oikeushovi, lu
kion rakennus y. m. Kaupunginpuutarha.
Siilikö-raitiotie. Kantainen riippusilta vie Volgan yli.
Mies- ja naislukio, reaalikoulu, ratsuväen
junk-karikoulu. hengellinen seminaari, naisseminaari,
muutamia kirjastoja; kymmenkunta sairaalaa-.
Aikkipiispan istuin. Teollisuus huomattava:
Morozovin ja Bergin suuret puuvillatehtaat
(kyui-raenkuntatuhatta työmiestä), kynttilätehdas,
myllyjä, sahoja, laivaveistämö y. m. Kauppa
kukoistava (varsinkin viljaa myödään paljo).
Joki-satama. — T. mainitaan ensi kerran 1100-luvun
alkupuolella. Mainion asemansa takia T. pian
varttui ja tuli itsenäisen ruhtinaskunnan
pääkaupungiksi (ks. yllä). Itsenäisyytensä
menetyksen jälkeenkin T. säilytti merkityksensä vielä
toista sataa v., kunnes liettualaiset hävittivät
T:n 1600-luvun alussa niin perinpohjin, että
siinä 1626 enää oli vain n. 500 as. Nimitettiin
kuvernementin pääkaupungiksi 1775. E. E. K.
Twesten. 1. August D e t 1 e v
Chris-t i a n T. (17S9-1876), evankelinen teologi,
Schleier-maeherin seuraaja professorina Berliinissä. T. oli
Schleierniacherin oppilas, mutta lähestyi
opetuksessaan enemmän kirkonoppia. Pääteos
„Vorle-3ii tigen tiber die Dogmatik der
evangeliseh-luterischen Kirehe". I-II (1826-37). E. K a.
2. K a r 1 T. (1820-70), saks. politikko, ed:n poika;
tuli 1855 kaupunginoikeuden neuvokseksi
Berliiniin. Eräästä Itänen julkaisemastaan lentokirja-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
