Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - VI. Huimaa vauhtia Tarimia alas
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
60 HUIMAA VAUHTIA TARIMIA ALAS.
alkaen rajua komentoa lautalia; lyhyessä ajassa tuli hänestä
kaikkien kaksij:tlkaisten matkustajain suosikki, paitse kukkojen.
Nyt alkoi jo vähitellen muodostua hienoja, kirkkaita jää-
peitteitä suvantopaikkoihin ja lahdelmiin joella. Marraskuun
puolivälissä olivat ne jo niin paksuja, että kannattivat koiran.
Usein juoksivatkin koiramme rantoja pitkin; kun lautalla makaa-
minen alkoi tuntua heistä yksitoikkoiselta, hyppäsivät he jokeen,
ja kun olivat taas tarpeekseen juosseet maalla, uivat he lautalle
takasin. He hoitivat sanalla sanoen kokonaan itse itsensä, ja
varsin huvittavaa oli katsella heid:in pieniä partioretkiään.
]::Ei muistutti meitä siitä pitkästä matkasta, mikä viel:i oli
jäljellä yhtymäkohtaamme; meidän tiytyi rientäii, ellemme tahto-
neet jäädä jäihin siti ennen, ja kuinka olisi silloin käynyt! Täy-
tyisikö meidän tallustaa jalan näitten äärettömien, hiljaisteri met-
sien poikki ja jättää kaikki tavaramme oman onnensa nojaan !
N iin ei saanut tapahtua, ja o.timme säännöksi kulkea kaksitoista
tuntia pa1vassa. Kun varh~in kylminä aamuina olin saanut
vaatteet päälleni, riensin miesten luo leiritulelle verryt,ämifan
jäseniäni ja saamaan kuumaa teetä suuhuni. Ystävällinen »sal.1111
alejkum ,, rauha teille, kajahtaa vastaani joka taholta. Muutaman
minuutin pifastä komennan minä »irti », ja taas lui~taa lautta
Tarimia alas. Sauvojien laulu kaikuu soinnukkaasti rannoilla ja
lakkaa vasta illan tullen; kaikki odottav:lt silloin hauskaa leiri-
nuotiota. Mutta aikaa voittaaksemme jatkamme matkaa vielä
pitkälle auringon laskun j:Hkeen. Ei näy tulia näillä autioilla
rannoilla , ainoastaan kuu heijastaa valoaan virran pyörteihin ja
pieni kajastus peräkannen tulesta valasee lähimpd kaislan korsia.
Yksi oppaistamme meloo aina kanootissaan noin I oo metriä
lautan edelb. Hänellä on suuri kiinalainen paperilyhty vinoon
asetetun seipifan neniissä, ja lyhdyssä palaa pieni öljylamppu.
Kanootti on kuin veneetsialainen gondooli lyhtynsä väräjävässä
valossa, ja siitä voimme pimeässä hyvästi nähdä mihin suuntaan
joki milloinkin mutkitteli.
Maan asujamet niillä seuduilla olivat uskomattoman arkoja
ja v:iikea oli saad:i heitä kiisiinsä. Joskus seisoivat he kuin
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
