- Project Runeberg -  Seikkailuja Tiibetissä /
109

(1906) [MARC] Author: Sven Hedin Translator: Kalle Kajander - Tema: Exploration
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - XI. Suoraan halki erämaan

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

SUORAAN HALKI ERÄMAAN. 109
Kaikki puuveistokset asetettiin sivummalle yhteen läjään, sillä
ne olivat pelastettavat häviöstä hinnalla millä tahansa.
Sitten tarkastettiin raunioitten lähin ympäristö, mutta mi-
tään enempää ei löydetty. Hyvin olimme kuitenkin käyttäneet
aikamme ja sinä iltana menimme tavallista myöhempään levolle.
0 lisin kernaasti viipynyt siinä paikassa vaikka useita päiviä,
mutta - vesi, sitä tippui herkeämättä j:iäsäkeistämme, ja meid:in
täytyi jatkaa matkaa. Siinä heitimme siis hyvästit Abdu Rehi-
mille kameeleineen, jotka olivat tehneet meille niin verrattoman
palveluksen. Khodai Kuilu sai tehtäväkseen seurata häntä poh-
joiseen päin, ja sielt:i piti hänen tavalla tai toisella pyrkiä pää-
leiriimme Jangi-köllissä ja kuljettaa mukanaan raunioista tehdyt
löytömme. Vedet nousivat miehelle silmiin erotessaan meisti,
mutta asia oli auttamaton, vesivarastomme oli jo liiaksi vähen-
tynyt ja sitä täytyi säästää. Erotessamme jäi minun karavaaniini
siis vaan Tjernoff, Fajsullah ja Ördek, neljä kameelia, yksi hevo-
nen ja kaksi koiraa.
Kaksi penikulmaa kuljettuamme asetuimme leiriin erääseen
laaksoon ja päätimme kaivaa kaivon. Kun vaan saisimme pohja-
veden käsiimme, joutaisi jäii sulaa vaikka viimeiseen tippaan.
Mutta silloin huomattiin lapion jääneen raunioihin, ja Ördek,
jonka huolimattomuudesta se oli jäänyt, lupasi heti lähteä takai-
sm noutamaan sitä.
Epäilin laskea häntä niin vaaralliseen yritykseen; jos nou-
s1s1 hiekkamyrsky, olisi hän hukassa. Mutta toiselta puolen taas
saattaisi lapio olla meidän kaikkien ainoa pelastus, jos tilamme
tulisi niin toivottomaksi, että meidän pakostakin täytyisi kaivaa
kaivo. Hän sai hevoseni lainaksi ja minä neuvoin häntä tarkasti
seuraamaan entisiä jälkiämme; me emme odottaisi häntä, vaan
jatkaisimme aamulla matkaa, ja ellei hän löytäisi meitä, olisi
hänen kuljettava suoraan etelään päin, missä Kara-koschunin
ranta tulisi hänelle vastaan. Ensin sai hän sentäfo nukkua pari
tuntia, söi sitten vankan aterian riissiä ja kameelinlihaa, ja katosi
keskiyön pimeyteen aavikolle.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri Oct 18 16:55:16 2024 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tiibetissa/0133.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free