Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - XI. Suoraan halki erämaan
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
II6 SUORAAN HALKI ERÄMAAN.
pari pa1vaa aikaisemmin oli haavotettu. Se oli tämän kuolleen
joutsenen aviokumppani, joka nyt oli saanut surmansa ja siten
vapautettu surustaan. En tiedä onko seikka totta, mutta asuk-
kaat Kara-koschunin rannoilla vakuuttavat, että joutsenet ovat
erittäin helliä ja tunteellisia. Ördek oli kerran ampunut keskelle
lentävää joutsenparvea; kaksi niistä oli syöksynyt veteen alas,
mutta toinen vaan oli haavoitettu, ja toinen oli seurannut mu-
kana pelkästä rakkaudesta kumppaniaan kohtaan.
Ei, mutta nyt alkaa tulla liian lämmin täällä etelässä; mei-
käläiset varmaan jo odottavat meitä, kovin olemme kaukana
pääkorttieristamme ja meidän täytyy rientää takaisin sinne. Mat-
kalle siis!
Paluumatkaan meni minulta kokonaista 25 päivää ja koko
sen ajan elimme Tjernoff ja minä melkein yksinomaan kanoo-
teissa; muhamettilaiset saivat vastata kameeleista. Kaksi niistä
ajoi parhaillaan talvikarvaansa, niin että olivat alastomat ja has-
sun näköiset kuin variksen pojat, ja niitten oli määrä tehdä
matkapalvelusta enää vaan yksi päivä. Niillä vedätimme kaksi
kanoottia m:iakannaksen yli erääseen hiljattain muodostuneeseen
jokihaaraan. Ja sen jälkeen olivat ne pelkästään airot, jotka
auttoivat meitä vastavirtaan Tarimia ylös, yli suvantojen, halki
taajojen ja eksyttäväin kaislikkojen, kunnes vihdoin eräänä iltana
laskimme siihen rauhalliseen lahteen, jonka pohjukassa vanha
kunniallinen lauttamme kellui. Ja niin oli se kiertomatka lopussa.
Pääleirissämme oli kaikki hyvin. Ainoastaan Parpi Baj oli
poistunut pienestä yhteiskunnastamme. Matkalla ollessamme oli
hän äkkiä sairastunut ja moniaan päivän kuluttua suurimmalla
tyyneydellä kuollut. Kaipasin häntä suuresti, sillä hän oli yksi
niitä vanhan polven jäseniä, joita oli ollut mukanani Tiibetissä
r896. Hänen haudalleen pystytettiin viiririukuja, ja ennenkuin
ainiaaksi erkanimme rauhalliselta rannaltamme, kävivät muha-
mettilaiset osottamassa vainajalle vielä viimeisen kunnioituksensa.
Retken johtajana otin minä nyt itseoikeutetun kymmenen
päivän virkaloman, jonka kuitenkin käytin uutteraan työhön.
Varsinkin karavaanin varustaminen antoi paljon puuhaa. Ostettiin
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>