- Project Runeberg -  Seikkailuja Tiibetissä /
138

(1906) [MARC] Author: Sven Hedin Translator: Kalle Kajander - Tema: Exploration
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - XIII. Jylhä Tiibet

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

138 JYLHÄ TIIBET.
»Näen nälkää», vastasi hän.
»Missä sinä makaat yösi?»
»Vuoren halkeamissa ja onkaloissa, joskus luolissa.»
»Etkö pelkää susia? »
»Minulla on piitä ja taulaa ja teen joka ilta nuotion. Ja
onhan minulla pyssy myös. »
»Mutta etkö koskaan eksy tähän sotkuis.een vuoristoon?»
»En voi eksyä, olen lukemattomat kerrat kulkenut jokai-
sen solan yli ja halki jokaisen laakson. »
»Eikö sinun tule ikävä, kun olet aina yksin? »
»Ei. Minä odotan vaan kevättä, jolloin veljeni tulevat
noutamaan jakinnahkoja.»
Levottomana harhaileva sielu ihmisruumiissa! Tuskin voin
ajatella kolkompaa maata kuin pohjoinen Tiibet - ja elää siellä
yksin l Päivät ehkä menisivät mukiin, mutta yöt, kun pakkanen
karmii pintaa ja synkät vuoriharjanteet kohoovat jylhinä ja uh-
kaavina kuutamossa! Kuinka monena iltana olikaan Aidat parka
tullut uupuneena ja näännyksissä ja ilman saalista jollekulle läh-
teelle, jossa ainoastaan anttiloopit käyvät juomassa, käpristynyt
siinä turkkiinsa ja odotellut yötisten hetkien hiljaista kulumista.
Ja kun uusi päivä valkeni, oli hänen tehtävänsä sama: alkaa
uudestaan ilman lepoa ja rauhaa etsiä kesyttömiä jakeja niinkuin
ajokoira. Hän pysyi minulle arvoituksena. Minulla oli kaikki
mitä tarvitsin, oli palvelijoita, oli kasakoita henkivartijoina, oli
yövahteja ja koiria, mutta kuitenkin tunsin usein itseni pelok-
kaaksi, kun lumimyrsky vonkui ja valitti jurttani ympärillä ja
sudet ulvoivat vuorilla.
Pari päivää myöhemmin nousimme satulasta pääkortteeris-
samme Mandarlikin laaksossa, jossa kaikki meikäläiset, niin mie-
het kuin dukatkin olivat hyvässä voinnissa. Se uusi karavaani,
joka tässä ·· varustettiin, pantiin kokoon seuraavalla tavalla: Tjer-
don, oikea käteni, telttamestari, siivoja ja kokki, Turdu Baj kaik-
kien seitsemän kameelin johtaja, Mollah Schah, yhdentoista
hevosen ja yhden muulin päällysmies, Kutjuk, soutaja mahdolli-
silla venematkoilla, Nias, kullanetsijä, jonka olimme löytäneet

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri Oct 18 16:55:16 2024 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tiibetissa/0166.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free