- Project Runeberg -  Seikkailuja Tiibetissä /
268

(1906) [MARC] Author: Sven Hedin Translator: Kalle Kajander - Tema: Exploration
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - XXII. Ensimmäiset tiibetiläiset

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

268 ENSIMMÄISET TIIBETILÄISET.
solutteli sormiensa läpi kaikki 108 helmeä rukousnauhassaan,
mumisten lakkaamatta pyhää rukoustaan »on mane padme hum»
- oi lootuskukan jalokivi.
Matkalla ampuivat Sirkin ja Schagdur kumpikin jakin, ja
kaksi miehistä jäi ottamaan talteen parhaita paikkoja niistä. Lai-
dun oli kehnoa, parhaasta päästä sammalta ja metsäsipulia. Vii-
memainittu oli kaikkien mieliruokaa. Sillä höystettiin minunkin
paistejani, muhamettilaiset söivät sitä raakana, ja kameelit ahmivat
suurella mielihalulla sen meheviä varsia. Ja missä sitä kasvoi
vähänkin runsaammin, siinä seisautti Turdu Baj kameelit kesken
matkaakin, ja antoi niitten kahmasta parhaat varret suuhunsa.
Seuraavakin p:iiv:i oli .märjempi, kuin mit:t me oikeastaan
olisimme tarvinneet. Ukkonen jyrisi laaksoissa ja pudotti vettä
ja rakeita. Hevoset käyvät siinä levottomiksi ja kameelit pyr-
kivät etsimään suojaa toistensa sivuista, niin että kuormat joutu-
vat epäjärjestykseen. Me levähdämme hetkisen saadaksemme
kaikki kuntoon taas. Vuorille ympärillämme on satanut lunta,
ja ne ovat häikäisevän valkeita. Vihdoin pfastää yö meidät
rauhaan päivän vaivoista, mutta en voi kehua juuri erittäin su-
loiseksi makuuta kosteilla vaatteilla läpilionneessa maassa.
Vaikka oli niin paljon satanut, emme illalla sentään olleet
löytää j-uomavettä mistään. Leirimme vieressä oli lätäkkö, mutta
sen vesi oli suolaista, ja Tjernoffin täytyi lähteä etsimään läh-
dettä, pari vaskikannua kädessään. Hetken kuluttua tuli hän
takaisin juosten ja aivan hengästyksissä. Hän oli yhtynyt su-
teen, joka oli kaksi kertaa yritt:inyt hyökätä hänen päällensä,
eikä hänellä ollut muuta puolustusasetta kuin vesiastiat. Hän
tuli nyt hakemaan . pyssyään ja lupasi yhdessä Sirkinin kanssa
antaa hätyyttäjälleen lyijyä kinttuihin. Näimme kuinka susi,
melkein valkea karvaltaan, nousi li:iheistä mäkeä ylös, mutta
siksi viisas se oli, että pelasti nahkansa.
Matkaa jatkettiin kaakkoon päin matalain harjanteitten yli,
pitkin laaksoja ja yli monien jokien. Eräässä kohti käyskenteli
tiemme sivussa rinteellä yksinäinen, suuri jakihärkä. Katsottiin
tarpeettomaksi ottaa sitä hengiltä, mutta hiukan vapaata huyitusta

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Thu Jan 11 14:47:34 2024 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tiibetissa/0302.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free