Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - XXV. Tiibetiläisten vankina
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
TIIBETILÄISTEN VANKINA.
hän oli samalla jalomielinen, eikä suinkaan sallisi meille tehtä-
vän mitään pahaa, varsinkin kun hän tiesi, ettei meilläkään puo-
lestamme ollut häntä tai hänen pyhää kaupunkiaan kohtaan pa-
hoja aikeita mielessämme.
Täysi pimeys oli jo vallinnut tunnin ajan, kuu nousi hil-
jaisena ja ystävällisenä, niinkuin hyvä enkeli, vaeltamaan öiselle
taivaalle. Minulla oli vahtivuoro; seutu oli rauhallinen ja tyyni
kuin hautuumaa, ei risahdusta kuulunut miltään puolelta, aino-
Kesytetty jaki. (Minun ratsujakini matkalla Lehistä Karakorumiin 1902).
astaan pari kertaa murahtivat koirat hiljalleen. Paimentolaisten
läheisyys vaikutti meihin rauhoittavasti ; •- ja toisekseen on pal-
joa helpompi elää keskellä vaaraa, kuin odotella sitä epätietoisena
joka betk
Elokuun 4 p:nä jatkettiin matkaa Lassaa kohti. Jo varhain
aamulla kohtasimme suuren jakikaravaanin, jonka ajajilla oli
korkeat, keltaiset ja leveälieriset hatut, sekä pitkät, haarukoilla
varustetut pyssyt. Meillä ei ollut mitään tekemistä tiibetiläisten
kanssa ja tahdoimme rauhassa sivuuttaa heidät, mutta muuleil-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
