Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - XXV. Tiibetiläisten vankina
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
j IO TIIBETILÄISTEN VANKINA,
koska hänestä oli tuntunut siltä, että tiibetiläiset vakoojat olivat
jo kylläkin tarkasti tähystelleet sitä.
Päällikön määräys kuului: »Te pysytte täällä huomiseen.
Minä tulen aamulla telttiinne ja silloin saamme puhua asiasta
lähemmin. Hankin mongoolilaisen tulkin, joka voi puhua niit,
ten kahden kumppanisi kanssa.»
Sinä iltana valvoimme myöhään ja neuvottelimme. Tie
Lassaan oli meiltä päiviin selvästi suljettu, mutta sallittaisiinko
meidän rauhassa lähteä maasta pois? Ja mistä olivat he saaneet
nimityksen »schved-peling? » Arvattavasti siltä turgutilaiselta
pyhiinvaeltajakaravaanilta, joka edellisenä syksynä oli tavannut
meidät Temirlikissä. Mitä toisi huominen päivä tullessaan?
Varmaan saamme silloin kuulla tuomiomme ja joutua sellaisen
tutkinnon ja tarkastuksen alaiseksi, joka käy meille hyvin kal-
liiksi. Vielä kerran harjoittelimme kukin osamme tässä vaikeassa
näytelmassä alusta loppuun. Nyt jos milloinkaan olimme oi-
keassa seikkailujen pyörteessä, äly ja kylmä tyyneys olivat nyt
ainoat, jotka saattoivat pelastaa nahkamme. Mutta kuitenkin
hengåhdin minä helpotuksesta, sillä nyt saisimme aamulla maata
kyllibemme ja hapuileva, epävarma asemamme selviytyisi nyt
suuntaan tai toiseen.
Kaiken yötä haukkua luskuttivat koirat paimeritolaisleirissä
ympärillämme. Oli selvää, että tiibetiläiset kulkivat teltistä telt-
tii~, levittivät tietoa meidän tulostamme ja valmistautuivat jo-
honkin erikoisempaan. Usealta taholta näkyi tulia. Tuskin oli
kohtalomme ratkaisupäivän aurinko noussut näkyviin, kun jo
tuli luoksemme kolme uutta tiibetiläistä. He jättivät ratsunsa
vähän matkan päähän meistä, sitoivat niitten etujalat yhteen ja
tulivat nuotiollemme. Heidän varsinainen asiansa näytti olleen
tutkia minun silmiäni, sillä heti pyysivät he minua ottamaan
pois päästäni mustat silmälasini. He olivat varmaan luulleet,
että kaikilla eurooppalaisilla olisi vaaleat silmät, eivätkä voineet
kylliksi ihmetellä, kun huomasivat, että minun silmäni olivat
yhtä mustat kuin heidän omansakin. He olivat hiukan häpeissään
pettymyksestään, mutta puhua löpisivät sentään innokkaasti.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
