- Project Runeberg -  Seikkailuja Tiibetissä /
377

(1906) [MARC] Author: Sven Hedin Translator: Kalle Kajander - Tema: Exploration
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - XXX. Matka Ladakiin

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

MATKA LADAKIIN. 377
ja se paukahteli ja jyrähteli toisinaan niinkuin kanuunan laukaus,
jonka ääni pitkään ulvahtaen vähitellen häipyi etäisyyteen.
Vielä yksi päivä täytyi meidän odottaa jään vahvistumista,
ja jo ennen auringon nousua seuraavana aamuna vedettiin
kaikki tavaramme kelkalla niemen ympäri. Sitten ripoteltiin
noin 30 .säkillistä hiekkaa jäälle, ja siten valmistettua käytävää
. pitkin talutettiin kameelit varovasti jälestä. Kaikki kävi onnel-
lisesti ja nyt saatoimme taas jatkaa matkaamme tarumaisen iha-
naa rantaa pitkin.
Mutta nyt varmaan odottaa jo lukija niinkuin minä itse-
kin lämpimämpiin seutuihin - meidän täytyy jo todellakin al-
kaa verrytellä itseämme tiibetiläisten pakkasten jälkeen. Aina
joulukuun 17 p:vään saakka kuljimme Panggong-tson suolajär-
ven pohjoista rantaa, jonka suurenmoista luontoa minun kynäni
on liian heikko kuvailemaan. Sanomattomilla ponnistuksilla
onnistui meidän päästä vielä yhden kiusallisen kallioniemekkeen
ohi, ja joulukuun 1 3 p:nä saavuimme vihdoin viimein Tiibetin
läntiselle rajalle. Ilomme oli suuri, kun siinä tapasimwe Lada-
kin kuvernöörin lähettämän apukaravaanin, jossa oli 12 hevosta
ja 30 jakia. Sen johtajina oli kaksi ladakilaista, Galung Hira-
man, oikein klassillinen, miellyttävä ja hyvänluontoinen ukko,
sekä Anmar Dju, joka puhui persiankieltä ja jonka kanssa minä
siis voin keskustella, kiitos vajanaisten kielimuistojeni au-
ringon ja jalopeuran maasta. Heillä oli mukanaan lampaita,
jauhoja ja riissiä, kuivia hedelmiä, maitoa, sokeria sekä ohria
elukoillernme. Kärsimyksemme olivat lopussa ja vähiin huven-
neen karavaanimme tähteet pelastetut. Ja viimeinenkin side, joka
meitä vielä yhdisti salaperäiseen Tiibetiin, katkaistiin tässä, kun
heitimme rajalla hyvästit saattojoukollemme. Kaikki vanha romu,
jota. emme enää tarvinneet, niinkuin kuluneet keittoastiat, van-
hat vaatteet, yksi revolveri y. m. lahjotettiin tiibetiläisilleJ jotka
nyt upporikkaina palasivat kotiinsa. Olimme tunkeutuneet maail-
man viimeiseen erakkovaltioon, maailman vahvimpaan luonnolli-
seen linnoitukseen; koko maa oli neljä kuukautta meidän täh-
temme ollm sotajalalla ja me olimme sen hallitukselle saattaneet

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Thu Jan 11 14:47:34 2024 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tiibetissa/0431.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free