Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - XXXI. Retki Himalajan yli
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
RETKI HIMALAJAN YLI.
on Nurla mmmen kylä, jonka majatalon akkunasta minä katse-
len tätä luonnonvoimain herkeämätöntä temmellystä.
Kalatjin kylän kohdalla, joka on kokonaan poppelien,
omena- ja aprikoosipuitten peitossa, jätämme vihdoin Induslaak-
son. Huojuva silta, joka etäältä nähden näyttää liian ränsisty-
neeltä, johtaa siinä yli joen - ja siitä käy mieluummin ylitse
jalan ja taluttaa hevostaan. Oikeanpuolisella rannalla on vanha
linnoitus valkeine muureineen; tie kulkee aivan sen pihan lä-
vitse monien holvien ja käytävien kautta mutkitellen sillalle,
joka nyt talvisaikana on I 2 metriä korkealla joen pinnasta,
mutta kesällä, tulva-aikana, mahtaa vesi sellaisessa ahtaassa kal-
lioväylässä kohota aivan sen kanteen saakka. Täytyy tahtomat-
taankin hämmästyksestä ja ihmettelystä seistä katselemaan niitä
mahtavia maisematanluja, joita siinä tarjoutuu silmälle joka ta-
holta, ja jos minulla vaan olisi ollut aikaa viipyä siinä edes
pari päivää, olisin täyttänyt luonnoskirjani täpötäyteen.
Mutta seuralaiseni (kulit) ovat levottomia, he eivät ym-
märrä syytä minun vitkallisuuteeni. Siis satulaan taas, ja niin
ratsastamme syvää, ahdasta Hhlangtschun syrjälaaksoa ylös, joka
toisin paikoin ei ole kuin ro metriä leveä. Tulemme sisälle
vuorien hiljaisiin saleihin, Indusjoen pauhina jää kuulumatto-
miin taaksemme, hämärä vallitsee ympärillämme keskellä päivää,
ja ainoastaan ne kohdat, joihin joku auringonsäde pääsee pu-
jahtamaan, ovat valosammat. Luonto on niin suurenmoinen,
e.ttä siinä ei tee mieli lörpötellä, sitä ihmettelee vaan vaijeten,
eikä siltä ihmettelyltään ollenkaan huomaa, kuinka hengenvaa-
rallinen tie on. Toisinaan kulkee se ulospistävien vuorenkie-
lekkeitten alatse, toisinaan taas kymmeniä metriä yläpuolella
laakson pohjaa, vuoria vastaan nojautuvia kiviröykkiöitä pitkin,
niinkuin korkean muurin harjalla, ammottava syvyys toisella
sivulla. Ylempänä laaksossa ovat vuoret jo niin pystyjyrkkiä,
ettei niitten rinteille ole enää saatu tietä ollenkaan; siellä kulje-
taan pitkin laakson pohjaa ja ratsastetaan neljässä kohdassa
poikki joen jotensakin hengenvaarallisia ja rappeutuneilta näyt-
täviä siltoja myöten. Sumdon poppelimetsikon luona poik-,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
