Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - XXXI. Retki Himalajan yli
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
39 2 RETKI HIMALAJAN YLI.
Tämä tapahtui maaliskuussa I 902; tammikuun alussa oli-
vat lumisuhteet suotuisammat, ja minä voin silloin käyttää kesä-
tietä laakson oikealla puolella, jossa kovaksi jäätyneeseen lumeen
oli hakattu uusi polku. Laakson pohja jää vasemmalle, yhä sy-
vemmälle ja syvemmälle, kunnes vihdoin olemme siitä noin 300
metriä korkealla. Päätä alkaa huimata, yksi ainoa harha-askel
on varma kuolema. Minulla on köysi vyöt:ireilläni, ja sen kum-
massakin päässä, edessäni ja takanani pari kulia, valmiina nykä-
semään, jos minä kapealta, jäiseltä polulta sattuisin luiskahta-
maan sivulle. Pitkiä matkoja ryömimme nelin kont~n; pian ta-
paamme sentään tienraivaajat, jotka kuokillaan hakkaavat pykä-
liä jäähän. Vihdoin tulemme tämän hirvittävän jyrkän vuo-
ren kielekkeen uloimmalle reunalle. Syvyydessä allamme näkyy
Baltalin majatalo; sen katto ei ole silmissämme postimerkkiä
suurempi, mutta inepä katselemmekin sitä 700 metrin korkeu-
desta. Itse solan korkeus on vaan 3500 m., eli 2000 m. mata-
lampi siis, kuin monet Tiibetin vuorisolat, joitten yli olimme
kiivenneet.
Siinä seisomme nyt Ja levähdämme hetkisen tiibetiläisen
ja kaschmirilaisen luonnon rajaseudussa. Takanamme· idässä au-
tioita, alastomia lumikenttiä, .lännessä taas maisema täynnä rehe-
viä havumetsiä. Nyt on vaan päästävä ehjin nahoin tuosta hui-
maavasta jyrkänteestii alas. Polku kulkee sadoissa mutkissa;
minä liukahtelen ja lasken pitkät matkat istuillani mäkiä, mutta
kuleilla on varmat jalat ja he jarruttavat köysistä, eivätkä kadota
silmänräpäykseksikifan tasapainoaan. Ja varmoja siinä pitää liik-
keitten ollakin, sillä muuten olisi yhdessä minuutissa Baltalissa,
mutta tietysti aivan tuntemattomassa tilassa. Tuntuu hyvältä,
kun majatalon katto suurenee silmissä, me kiiruhdamme aske-
leitamme, hiki nousee höyrynä miesten hartioista, varovaisuus
alkaa laimentua, vaikka vaara yhä vieläkin on suuri. Vihdoin
pääsemme viimeisistä mutkista alas ja riennämme majataloon
lepäämään tuntikaudeksi.
Talon rakennustapa hiimmiistyttää minua; sen sisällä on
peikkoja ja hirsiä ristiin rastiin, ja se muistuttaa Vega-laivan ·
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
