Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - XXXII. Ratasmatka
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
RATASMATKA.
ja syöksyä kiviaidan yli syvyyteen. Minä puren huomaamattani
hammasta ja varustaudun hyppäämään rattailta alas - olisi ih-
meellistä, jos me sellaisessa hillittömässä .menossa pääsisimme
hengissä käänteen ohi. Heitän hätäisen, kysyvän katseen ajajaan
ja tulen sentään vakuutetuksi, ettei mitään vaaraa mahda olla
tarjona, sillä hän istuu aivan rauhallisena, pitää yhdessä kädes-
sään ohjia ja tarttuu toisella kaulassaan riippuvaan vaskitorveen,
puhaltaa sillä varotusmerkin, hiljentää hiukan vauhtia, ja samassa
pyöräytämme jo pystyjyrkän kallion kulman ympäri.
Tie on tasainen ja kova, niin että karskahtelee rattaan pyö-
räin alla, ja lask~utuu yhtämittaa; siellä täällä, missä vesi on uur-
tanut sitä· vialle, on työmiehiä tasottelemassa sitä särmikkäällä
sorakivellä. En ole koskaan nähnyt paremmin hoidettua tietä,
pienimmätkin kuopanteet korjataan heti. On oikea huvi huris-
taa siinä eteenpäin penikulman penikulmalta, ja tuntuu kuin ajaisi
asfalttikäytävää.
Käänteestä paastyämme jatkuu matkamme kaakkoiseen
suuntaan pitkin syrjälaakson oikeanpuolista rinnettä. Ettei tie
laskeutuisi liian ·jyrkästi, täytyy sen nimittäin tarkasti seurata
kaikkia vuorien reunoja, poiket2. pieniin sivupoukamiin ja kier-
rellä uskollisesti kaikki ulkonevat kallionkielekkeet. Olemme jo
matkanneet niin kauvan etelään päin, että luulemme Jelumin
joen jo kokonaan jääneen, mutta laakso soukkenee ja vastapäi-
sellä, vasemmalla rinteellä näkyy suora, hitaasti laskeva valkea
juova, joka on tien jatkoa ja joka vielä on kuljettavana edes- ·
sämme. Ihan laakson perukassa on kivisilta, jonka alatse pieni
haarajoki virtaa, ja kun olemme tulleet siitä yli, ajamme taas
yhtä pitkän matkan takaisin pohjoista kohti seuraavaan tien kään-
teeseen, josta uudelleen näemme Jelumin laajan laakson, niin
suurenmoisen ja kauniin, että sitä katsellessa voi puhjeta kyyne-
liin. Elkää siis luulko, että kolmen päivän risteily sellaisessa
vuoristossa tulisi yksitoikkoiseksi; maisemien alati muuttuva
muoto pitää silmäluomia siksi jännitettyinä, etteivät ne ennätä
tulla raskaiksi. Minulla on sellainen pieni heikkous, että nopea
matkan teko yleensä virkistää ja huvittaa minua äärettömästi, ja
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
