Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
pilvelti», ehkäpä äiti-vainajani lionki
vaeltaa siinä, ja vöipi antaa tänne jätetylle
lapselleen; varmemman vastauksen kuin
käki".
„Et aina saa olla noin surullinen,
Anna", sanoi Ilma ystäviltänsä syleillen.
„Ky-syppäs sinäkin nyt käeltä".
Anna pyyhki poskeltaan kyyneleen,
joka oli sinne vierinyt, kun hän muisti
äiti-vainajaansa ja ystävänsä käteen
tarttuen kysyi hän surullisesti hymyillen:
„sa-noppas, käki, kuinka monta vuotta saan
elää".
Käki istui hetken ääneti, mutta
kukkui sitten ainoastaan kerran. Anna
hymyili surullisesta, mutta Ilma sanoi
suuttuneena: „käki on vannaankin kovin
uninen, koska se ei jaksa tuon enempää
kukkua. Mutta lähtekäämme nyt kotiin, sillä
arvelen, että ilta jo 011 myöhäinen".
Hän kietoi käsivartensa Annan vartalon
ympäri ja molemmat, tytöt lähtivät nyt
kotiin päin.
Nyt ]>ani vanha kuulika, pääilsä
kallelleen, niinkuin hänen aina oli tapana,
kun hän aikoi puhua hyvin viisaasti ja
järkevästi ja usein hän sitä mielestään te-
kikin. Sitten pyöritteli hän suuria
silmiänsä ja sanoi pojilleen: „uk. uliu! koko
käki-suku on valhetta täynnä, niitä ei
teidän koskaan pitlä uskoa".
Naaras käki, joka kuuli urospuoltaan
moitittavan, suuttui ja huusi nokka viisaasti:
„plitt, plitt! luuleeko tuo vanha huuhlca
olevansa viisain tässä maailmassa".
Huuhlca asettui nyt yhdelle jalalle
seisomaan ja kovin miettiväisestä
naaraskä-keä katsoen sanoi hän: „uh, uku! en
minä kuitenkaan valehtele, niinkuin te".
„Kukkuu, kiikkuu!" huusi uroskäki,
joka nyt vuoroonsa suuttui; ,,kuinka
tohdit sinä, vanha kuulika, joka et muuta
koko maailmasta tiume, kuin sen vuoren
rotkon, johon olet pesäsi rakentanut,
todistuksetta syyttää minua sellaisesta
rikoksesta".
Huulika pyöritteli nytkin suuria
silmiänsä ja sanoi levollisesti: ^todistusta kyllä
voin antaa, todistusta, jota, itse olet
minulle antanut, kuuntele vaan tarkkaan".
„Plitt, plitt! kerroppas siis", huusi
uaa-raskäki suuttuneena hyppien oksalta
toiselle.
(Jatk.)
Huolimäton KLi 1111 a.
Hilma tahtoo mielellään maata kanan, jonka vuok-si hiilien ou vaikea tulla valmiiksi.
Hilma vetää kiireensä toisen sukan jalkaansa
matta ei Uiytlii tuista.
Hilma tahtoo selvittää vniiiimitta takkaansa,
liiatta särkee kamman.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
