- Project Runeberg -  Tilhi. Kuvalinnen sanomalehti lapsille ja nuorisolle / N:o 1-26. 1884 /
40

(1884-1886)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

~-S> 40 <5>-

ja veljiä, orpania ja lanköja, sisarenlapsia
ja veljenlapsin: olihan siellä jos jotakin
sukulaista ja vieläpä snvnn sukuakin.
Nnoret neidet olivat valmistaneet kauniin
lipun, joka hohti niin valkoiselta, kuin
pohjolan talvi, ja siniseltä, kuin sen
kesäinen taivas. Lippu nyt kiinnitettiin
koivun latvaan ja sitten kaivettiin pihan
keskelle kuoppa, johon tuo ulikoa puu
pystytettiin. Kun kaikki Umot olivat
pystyssä, kokoontui nuoriso koivun ympäri
piirisille, ja oi kuinka hupaista heidän
oli! Siellä he nyt leikkivät, puoliyöhön asti.

Juhannuspäivänä seisoi koivu vielä
uhkeana ja ylpeänä, vienosti heilutellen
lippuaan, joka näkyi aina puolen virstan
päässä olevalle kirkolle asti. Siellä
lap-set sitä kirkonmäeltä ihantelivat; eikä
koivu kaikkien häntä ihaillessa
muistanutkaan entistä, mäen rinteellä
olevaa kotipaikkaansa eikä vanhaa
„kränk-käväärää." Mutta onni vuihlelee. —
Seuraavana päivänä koivun lehdet olivat
käyneet ihan kuiviksi, joten karisivat
maahan; tuosta syntyi paljon roskaa pihaan,
ja siis päätettiin viedä koivut tarhaan.
Niin, tarhaan ne vietiin — ja siinä nyt
makasivat kuivuen kuivumistaan, kunnes
tallirenki heidät vihdoin hakkasi rimläjftTtsi.

Vaan kuulkaapas, miten visakoivun kävi.
Eräänä päivänä torpan ukko tuli
koivikkoa tarkastamaan. Hän katseli sinne tänne,
rupesi, nähtyään tuon vanhan visakoivun,
sitä ravistelemaan ja jupisi itsekseen:
„Aimo koivu tuo, kelpo visaa! Siitäpä hyvät
rahat saan kaupungissa". Ja nyt ryhtyi
hän hakkaamaan visapuntu poikki, vaan
se ei ollutkaan helppo työ, sillä visa 011
kovaa puuta. Mutta ukko hakkasi, että
hiki otsasta tippui. Saatuaan puun poikki
karsi hän oksat pois ja sahasi rungosta
sieviä pölkkyjä. Pölkyt vei liiiu sitten
kaupunkiin ja sai hyvät, rahat, joilla
hänen sopi ostaa kaikellaisto kaupungin
tavaraa kotia vietäväksi. Näin tuo
halveksittu nkränkkiiväärä" pääsi maailmaa
katselemaan ja tuotti jo ensi matkallaan hyötyä
omistajalleen. Kauppamies vei sen
muitten visojen kanssn laivaan jn lähetti sen
ulkomaille, — niin, oikein ulkomaille se
sai matkustaa eikii sen tarvinnutkaan jää-

dä metsämaahan mitättömänä mätänemään.
— Ei, se pääsi näkemään maailmaa
avaralta! Kauppias sai siitä hyvät voitot, kun
myi sen rullatehtaasen. Täällä siitä
tehtiin sieviä rullin, äärettömän paljon rullia
tuosta yhdestä koivusta, ja niihin pantiin
monenvälistä lankaa. Sitten ne jälleen
myytiin juuri samalle kauppiaalle, joka
visat oli tehtaasen tuonut, ja tehtaan
omistaja sai myöskin voittoa. Nyt visakoivu
sievinä lankarullina pantiin matkustamaan
takaisin Snomeeu, ja täällä rullat tuon
kauppamiehen puodissa makasivat,
laatikoissa varsin puhtailla ja siisteinä. Eräs
ahkera ompelijatyttö tuli juuri siilien
puotiin, jossa uuot visakoivu-rullat olivat, ja
osti niitä monta laatikollista. Hän ompeli
ahkeraan, elättääksensä kipeätä äitiään ja
pieniä siskojansa. Myöhään illalla ja
aikaisin aamulla surisi hänen
ompelukoneensa, ja kun rullat tulivat tyhjiksi, antoi
tyttö ne siskoillensa leluiksi. Nämät
köyhät lapset, jotka eivät olleet kalloihin
leik-kikaluihin tottuneet, riemuitsivat
äärettömästi saadessnnsa nuot visaridlat. Niistä
rakensivat huoneita, torneja ja mitä
milloinkin. Näin teki tämä halveksittu,
„ kränkkävääräksi" nimitetty visakoivu
vaatimattomuudessaan hyötyä kaikille
omistajilleen ja oli arvollisempi jn onnellisempi,
kuin tuo ylpeä koivu kaikessa
komeudessaan.

lL u (< 1> u).

Selitys .71 letittävä ti 11 N:ossa 4.

1 15 14 4
12 ’ 9
H 10 11 5
13 3 2 Hi

Vastaus kirjainarvöitukseen N:ssa 4.
Joudu, ilta kaunis, Tyyni meille tuo,
Loppu päivätöille, Lepo, rauha suo!

Eri sanat: Peipponen, Myyrä,
Tuudittaa, Puro, Kauha, Ulvila, Tölli, Alli.
Ujo, Aija, Seida, Eino, Solmu.

Vastaukset aivoituksiin N:ssa 4.
1) Pimeässä. 2) Tämä päivä.

HEliSINftiSSä, Weilin J» (i(l«a’ln TuliiUn- jn KfrJiJnltuil.-OlmkBjhl. kirjaimiin.»»» ja kntlmiUtnu, 1U84.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri Oct 18 16:56:32 2024 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tilhi/1884/0044.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free