Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Kuvallinen sanomalehti lapsille ja nuorisolle.
Lauantaina 14 p. Kesäkuuta.
Sanomalehti ilmaantuu joka toinen lauantai jn. muksua koko vuodeltaKink. fi.
Tilauksia vastaanottavat kaikki kirjakaupnt ja posHknnttorit.
Kaksi kotia.
i kirkas, valoisa talvi-ilta.
Tahdot. loistivat taivaalla,
todistaen tuosta Luojasta, jota niin
usein unohdetaan, mutta, jonka
voima jn mahtavuus
ilmaantuu kaikessa, joka niikee kaikki
kyyneleet ja kaikki iloiset
hymyilyt, lohduttaen ja armahtaen
äärettömästä rakkaudestaan.
Suuressa rakennuksessa, kaupungin,
eteviinuuilu kadun varrella oli suuret
tnns-sijaiset., sillä tukkukauppias 0. vietti
ainoan tyttärensä kahdeksattatoista
syntymäpäiviin. Hehkuvin poskin ja
loistavin silmin pyöri nuoriso salin laattialla:
mammat ja tantit istuivat sohvissa ja
nojatuoleissa, katsellen lemmittyjensä kepeitä
askelia tanssissa tai jutellen
mieli-asioitansa: ja tukkukauppiaan sisar toimitti
emätinUn virkaa, kävellen huoneesta
lmo-neesen. puhuen pari sanan jokaiselle ja
pitiien huolta siitit, että kaikille tarjottaisiin
runsaasti.
Tanssin innossa ei kukaan huomannut,
että nuori juhlan ruhtinatar äkkiä katosi.
Tahtoen olla yksin ajatuksineen, hiipi hiili
salaa omaan kamariinsa, veti raskaat
sametti-eteiset syrjään ja katseli kauvnn
tähtitaivasta. „Oi äitini!" kuiskaili hiin,
.kuinka mielelläni vaihtaisin kaikki
kalliit lahjat, jotka tänään olen saannnt, vaan
yhteen ainoaan .suuteloon sinulta
syntymäpäiväni illalla. Mutta sitä en saa kos
kaan enää! Miksi niin varhain kutsuit
hänet pois täältä, miksi, armollinen
Jn-malu. miksi?" Suuria kyyneliä valui
tytön silmistä. No putosivat hänen
vaaleanpunaiselle silkkihameellensa ja loistivat
kirkkaammin kuin jalokivet
kultakoristuk-sessa, jonka isänsä aamulla oli pannut
hänen kaulaansa. ,.So r.li ehkä kummin-
N°. 12.
1884.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
