Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
siilien syy n ii. Kun nuori, iloinen tyttö
meni metsään, luuli hiin käen kukkuvan
itselleen kultia ja kopioita: mitä enemmän
se kukkui, sitä onnellisemmaksi luuli hiin
tulevansa. Orvot jaotinettomnt taas saivat
käeltä lohdutusta, sillä huokailihau se
yhdessä heidän kanssaan, ottaen heidän
liuo-liliiusa osna. Paljon kauniita taruja ja
ajatuksin käestä on kansanrunoutemme
esittänyt, vaan niistä en tällä kertaa aijokaan
puluin, kehoitnn lukijaani itse niihin
tutustumaan. Nyt tahdon vaan kertoa
[lienen kappaleen käen elämäkertaa, liänen
luonteestansa ja miten hän elelee
metsissämme.
Kun kuulemme käen kukunnan,
voisimme tuskin arvata hiinen oike&a luonuet
tansn. Luulisi sitä levolliseksi,
tyyneksi, vaan todellisuudessa se onkin
aivan päinvastoin : rauhaton.
kevytmielinen ja milfei raju. Öamaua vuonna
se voi matkustaa aina Afrikan eteläisiin
mälle niemekkeelle ja palata taas polijoi
sinipiian osaan Suomea. Afrikassa se on
mykkä: se säästää kukkumisensa meille
täällä Pohjolassa. Koko päivän se 011
liikkeellä ensi hetkestä, kun aamurusko koit
taa uiyöhäseen iltaan saakka, kun auringon
viimeinen säde himmenee. Se ei istu eneni
pää kuin vähäsen hetken puun oksalln.
kn-kuhtaa kotvasen, lennähtää taas lähellä
olevaan puuhun, ollen alinomaa liikkeessä.
Pitkiä matkoja se ei kuitenkaan lee kesän ku
luessa: sillä on aivan oma alueensa, jossa
so puolisollensa asuskelee. Tällä alustalla
on käki täydellinen itsevaltias, (in usein
koirnskiikien välillä nähty veristä taisteluja,
jotka ovat syntyneet siitä, että
kumpaset-kiu ovat tahtoneet asua samassa lehdikossn.
Siihen on kummallinen syv. että käki
tarvitsee niin suuren alueen kesä-asunnpl&i:
käki 011 nimittäin sellainen laiskuri, ettei
rakenna pesiään itse, vaan munii useamman
pikku-linnun pesään. Näiden
velvollisuudeksi tulee sitte hautoa munat ja elättää
pojat. Tnnlaisia käkien
kasvatus-vanhempia on noin 40 lajia, esm. leivoset,
leppälinnut. kertut, västäräkit, rastaat v. m.
Tärkein vaatimus pienten kiiluen
kasvatuksessa on se, että ne saavat
hyönteis-ruokaa, ja iiiti-kiiki tictäii, viisaasti kyllä,
aitta" valita kasvattajia, joiku sillä ruualla
elävät.
Mutta kuinka huolivat pienet linnut tuon
suuren käen munistaV arvelet.
Asianlaita onkin se. että käen tutinat Ovat sen
kokoon katsoen tavattoman pienet ; ja jos
kohta pikku-lintu näkee yhden muuan
vältä suuremmaksi ja vaikka käki-äiti on
salaa heitellyt maahan useita hänen
ntuni-ansn, ei hän kuitenkaan rohkene sitä
hyljätä. Olemmehan nähneet kuinka
uskollisesti kanakin voi hautoa ankan munia.
Jos pienen linnun pesä ou esm. kiven
kolossa tai ontossa puussa ja aukko ou
ahdas ettei käki voi sinne, mahtua, niin keksii
hän sellaisen kepposen, ettii kantaa
munansa nokassaan, pistää päänsä ja kaulansa
koloon ja pudottaa munan pesään. Näitä
vieraissa-käyntiä käki varovaisuuden
vuoksi tekee aina silloin kun talonväki on
poissa. Mutta pikku-linnut tietävät hänen
itse-valtiaisuutensa ja vihaavat häntä siitä.
I soin uähdäiin heidän suurissa parvissa
ahdistelevan lentävää käkeä ja pitävän
hirveätä melua hänen ympärillään.
Uskollisesti hautoo pikkulintu kuitenkin
sekä käen munan että omat munansa. Käki
munii kyllä kuusi munaa, mut ta tuo
ainoastaan yhden kuhunkin pesään. Kun
poika ou muutaman päivän vanha,
huomaavat pikku-linnut varmaankin minkä
jättiläisen ovat saaneet pesäänsä: se on ensin
hirveän ruma ja enemmän snmmakon kuin
linnun näköinen. Suurimman huolen
tuottaa hänen suuri ruokahalunsa, sillä ei
mikään ruoka tahdo riittää, vaikka he
hankkivat sitä suurimmalla uutteruudella.
Toiset pojat laihtuvat ja ovat rauknt nälkään
nääntymässä, sillä käki-poika on aina ylinnä
ja ensimäinen pyytämässä ruokaa, avaten
suuren nokkansa ammolleen ja huutaen yli
muiden.
Kun käeupoika ou tullut jotenkin
voimakkaaksi, on sillä useinkin tapana
vyö-rittää ihnön armoa muut poikaset pesästä
pois: se kyykistyy heidän allensa,
kohottaa itsensä taas ja työntää ne sitte yli
pesän reunan, jolloin ne maahan
pudotessaan loukkaantuvat ja kuolevat. Tätä
kepposta osaa käki jo ennenkuin se voi
nähdäkään.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
