Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Kuvallinen sanomalehti lapsille ja nuorisolle.
Lauantaina 12 p. Heinääkuuta.
Sftiinuinleliti ilmaantua juku toinen lauantai jn mu k san koko vnntlella Smk. :t.
Tilauksia vastaan-ottavat kaikki kirjakaupat ja postikonttorit.
KOIVUN TABINA,
Kertoili ..Waito".
Kerran metsässä kulkeissani, istautuin
levähtämään pehmeälle
sammalmät-täiille erään kuusen alle. Kuusen oksalla
liverteli pienoinen kesälintu. Mielihyvällä
kuuntelin hänen kiulujansa, ja ihmeekseni
huomasin että hiin, vähiin aikaa minua
tarkasteltuaan kirkkailla viisailla
silmillään, laskeusi yhä alemmas, lenteli
oksalta oksalle, kunnes vihdoin istahti ihan
viereiselleni oksalle. Luultavasti
huomasi hän minut ystäväkseen, joka ei
tahtoisi hänelle mitään pahaa tehdä, sillä
siinä istui hän hetkisen ihan rauhallisesti.
Vihdoin avasi luin pienen suunsa kysyen
minulta, tahtoisinko kuulla pienen
tarinan, jonka hän oli kuullut
keviitmatkoil-laan eräältä valkoruakoiselta koivulta.
Mielelläni lupasin kuunnella häntä; hän
alkoi tarinoida, ja hänen tarinansa
kuului näin;
„01i kesii. Päivän polttava helle oli
jo laannut: jo oli aurinkokin laskenut
metsiin taakse. Päivän rauhaton hyörinä
oli loppunut ja sen sijaan tullut illan
syvä rauha ja hiljaisuus kaikkialle,
luontoonkin. — Pienen astintani ovelta olin
jo aikoja sitten liverrellyt „hyvää yötä"
naapureilleni läheisten puiden oksilla.
Painoin jo pääni siiven alle lepoa
nauttiakseni. Silloin kuulin, kuinka ikäänkuin
syvä huokaus tunki metsiin läpi. Luulin
sitä kesäisen tuulen hengähdykseksi, vaan
koska ei oksani liikahtanut, päätin
kurkistaa ulos aukosta tietääkseni mikä se
oli. Taas kuului huokaus tiheästii
metsiköstä, niin syvä, niin raskas, kuin
ainoastaan kärsivästä, murretusta rinnasta voi
lähteä. Tarkasti tirkistellen joka
suunnalle huomasin vihdoin lähellä seisoviin, pun-
N°. 14.
1884.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
