Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
105)
palvelijan, lähetän hänet, tänne", sauoi
Bertie juhlallisella totisuudella. „Te
kiusaatte köyhiä ihmisiä: se 011 suuri synti!"
Harmissaan heitti vihastunut vaimo
maljallisen likaista vettä Bertien päälle,
niin että hänen valkeat vaateensa tulivat
aivan märjiksi. Bertie haki silmillään tuota
köyhää vaimoa lohduttaaksensa häntä ja
avataksensa hänen silmänsä näkemään sitä
syntiä, jota hän harjoitti. Mutta häntä
ei näkynyt ja Bertie ei voinut kuluttaa
aikaansa toisten virheiden korjaamiseen,
jos hän mieli oppia tuntemaan muilinaa
ja löytää valtakuntaansa.
Hän oli syönyt vahvan aterian ja oli
nyt hyvällä tuulella; toivo täytti hänen
svdämmeusä. Kunpa nyt vaan Ralph
olisi ollut mukana, olisi hänen onnensa
ollut täydellinen. (Jatk.)
t o m x x rr.
P,
(Rydbergin.)
akkanen on, yö kattaa maat,
Tähdet Intiaan tointua,
Tölliss’ uinailee asukkaat
Kesi:’yö) 1 unta suloista,
Ääneti kun käy kulkuaan,
Puissa lunta on valkeanaan,
Kattojen pätilV on hutia.
Tonttu ei vaan saa unta.
Hankea vastaan harmottain
Lnotnvi läävän suutu.
Kuin monast’ ennen tuijottain
Katsovi taivaan kuuta.
Katsovi honyikkoon. miten tuo
Seudullen kehän tumman luo,
Kimmoa pulmaa »tiesi
Miettii, suotta kentiesi.
Pitkää partaansa siveltää.
Puistavi päätä ja hasta, —
„Ei, täfen voi minä selvittää,
Tuopa se pui »ta on vasta" —
Kuin tapa ltälV on. heittää hän
Moiset miettehet mielestään.
Toimihins’, askariinsa
Käypi ja ammattiinsa.
Hän vajat, aitat kuljeksii,
Lukkoja tunnustellen, —
Lehmät pahnoillaan uneksii
Kulkuu luitumcllcn:
Ruoskat, ohjakset unoldain
Pollekin talliss’ uinuu vain:
Seimi sen tuoksnavaista
Täynään on upilaistu.
Kulkien lammaskarsinan viel’
Uuhia katsovi ukko;
Käy kanukoppiiii. pöyhkänä sielP
On ylä-orrclla kulcko;
Mustikin oljillaan heräjää,
Häntää hiukkasen lierittäu
Niin kuni ystävälle,
Tontin se tuttu on luille.
Vihdoin hiipien tonttu, tuo
Käy talon perheen luona,
Kanan liitoinasi hän, miten nuo
Arvon hiille on suomia;
Lapsien luokin varpaillaan
Katsomahan käy armaitaan:
Keliähän oisi mieltä
Hiiltä sen onnen kieltää.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
