Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
veistä. Totta sanoen, eivät hänen
opettajansa itsekään tainneet tietää niistä sen
enempää.
Tuo mökki, jolle Bert ie oli tullut, oli
niin matala, niin sammaltanut, niin autiou
ja ikävän näköinen, että Bertie luuli sitä
hajonneeksi lääväksi. Mutta se sijaitsi
kumminkin sillä paikalla, minnepäiu tyttö
oli viitannut, hän rokkasi senvuoksi
mielensä ja astui sisään.
Poisputoamaisillaau oleva ovi seisoi
avoinna, ja hau näki matalan, kuijau
vuoteen. jossa sairas vaimo näkyi makaavan.
Pörröpäinen poika virui lattialla ja toinen
istui valkean ääressä. Viimemainitun
polvilla näki hän tavattoman möhkäleen, jota
Bertie ei suinkaan olisi voinut luulla
tuoksi pieneksi lapseksi, josta hän jo
ennemmin oli kuullut puhuttuvan, ellei se
olisi huutanut täyttä kulkkua. Poika,
jolla oli lapsi sylissään, aukasi pienet
pyöreät silmänsä niin suureksi kuin suinkin
sai ja tähysteli tulijan.
«Äiti täällä on nuori herra", sanoi hän
vapisevalla äänellä. Bertie otti liatun
päästään ja astui ystävällisesti lähemmäksi.
(Jatk.)
ALBERT THORWALDSEN,
©letliau lukenut Thor\valdseu’in
museosta Kööpenhaminassa? Olethan
kuullut, että siellä löytyy kiviä,,joilla 011
ikäänkuin eloa, sillä ne voivat kertoa tarinoita
suurista ihmisistä ja mainioista tapauk-
sista muinaisilta ajoilta, ja se, joka tuon
elon kylmään kiveen loi, oli
kuvanveistäjä AJvurl Thonmldsm. Tässä näet tuon
suuren nerollisen miehen kuvan ja
tahdothan mielelläsi kuulla kappaleen hänen
elämänsä satua.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
