Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
-<S> 174 -SA-
Milla näin J lannan, tuon muutoin niin
vakaan ja urhoollisen Hännän tulevan
levottomaksi, kulveaksi ja hermostuneeksi;
ja myöskin äiti oli usein väsynyt ja kipeä.
Oli surullinen aika, johon verrattuna
entinen ahkera elämämme isän eläessä, oli
niinkuin lepopäivä.
Huomasin etfei Hanna enää ollut
kaltaisensa. Hän tahtoi alati olla yksin, oli
usein hajamielinen ja näytti elävän
alituisessa jännityksessä. Kaikkiin meidän
levottomiin kysymyksiimme vastasi hän vaan:
„01kaa kärsivälliset niin saatte kaikki
tietää." Vihdoin eräänä päivänä, — en
ikinä unhoita meidän hämmäst.ystämme, —
tuli hän luoksemme saliin, jossa istuimme,
äiti kehräten ja minä neuloen ja pani 501)
markan setelin äidin syliin, jonka jälkeen
punohtuneena ju kyyneleet silmissä vaipui
jakkaralle äidin julkuin juureen.
„Hanna, rakas lapsi, mitä tämä 011?"
sanoi äiti ju tuijotti seteliä ymmärtämättä
vähintäkään. (Jatk.i
Haukka-linnuista.
’ Kuvailu.1
’■ffe^jOii ei olisi kuullut puhuttavan noista
ujl|| peloittavista petolinnuista, noista
rr’-}-; kaikkein pikkulintuisten vihollisista?
Niitä on monta eri lajia, kaikilla niillä
on terävät kynnet, käyrät nokat ja
kaikki ovnt he erittäin nopeita lentämään ja
tarkkanäköisiä.
Tänlaiset ovat linnut, jotka nuolou
nopeudella lentävät halki ilmojen ja säälimättä
iskevät kyntensä kaikkiin, jotka ovat niitä
pienemmät. Ne ovat oikeita kevät-yhtiön
vihaajia, eivätkä ollenkaan pidä siitä ett’ei
heikoille saa pahaa tehdä, vaan surmaavat
säälimättä varpusia, kauaupoikasia,
kyyhkysiä, jäniksen poikia y. m. vievätpä
vielä muniakin lintujen pesistä.
Syövätpä muutamat käärmeitä, hiiriä ja’ muita
vahingollisia eläviä ja tekevät siten
maa-miehelle hyötyäkin.
Kerran oli haukka tappanut’ varpusen
ja istui juuri saalistansa syömään, kun
sumassa varis lensi sen luo ja tahtoi
myöskin osaa siitä. Mutta haukkapa ei
antanutkaan, vaan kohosi ilmaan, toisella
jalallaan pitäen kuollutta lintua, toisella
iskien vastustajansa rintaan niin että
tämän täytyi paeta.
Kerran taas ajoi haukka erästä pikku
lintua takaa niin kiivaasti, etfei ollenkaan
huomannut, vaan lensi akkunasta
huonee-seu, jossa pian joutui kiinni.
Pesänsä rakentavat, nämä linnut euiten
tiheään metsään ja useimmiten molemmat
vanhemmat kantavat pojille ruokaa, mutta
ainoastaan äiti-haukka osaa paloitella sitä,
jos hän kuolee, nääntyvät pojat nälkään.
Pojat seuraavat kauan vanhempiaan, jotka
opettavat niitä yhtä saaliinhimoiseksi kuin
itse ovat.
Sotaan lalitö.
(Kirvalla,)
K,
alle sekä Hetkiin
Ymiä pikku veikka,
Sotaan käyvät ankaraan.
Pelkoa ci ollenkaan.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
