Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
—195
.suoritettuaan, ensiksi jätti tämän
oppilaitoksen.
Koulusta päästyään palasi hän kotiinsa,
ja olisi varmaan taipumustaan noudattaen
nytkin mielellään tahtonut yksinomaisesti
rakkaitten kirjojousu kanssa seurustella.
Vaan Jumala tahtoi nyt kasvattaa häntä
toisella tavalla, öe koulu, jossa hänen
henkensä nyt piti jalostua, oli kärsimyksen
koulu. Hauen isänsä laskettiin
sairasvuoteelle, jolla hän makasi kaksi vuotta
kuolemaansa asti. Hellänä tyttärenä hoiti
Aino sairasta isäänsä ja auttoi äitiänsä
hänen huolissaan. Kärsivänä oppi hän
kärsiviä lohduttamaan. .
Ne surut, joita Aiuo uäinä vuosina oli
kokenut, olivat, syvästi vaikuttaneet hänen
mieleensä, jopa niinkin, että hänen
tervej’-tensä oli melkein murtunut. Lääkärin
avulla sai hän kuitenkin tervoytensä
jälleen ja vaikutti siihen kenties sekin
seikka, että hänelle koitti taas valoisampi
aika: hän sai jälleen antauda
mielityö-höusä lukemiseen. Isänsä kuoltua,
kodittomaksi jäätyään, oli hän surkastunut,
oli ikäänkuin hänellä ei olisi ollut mitään,
minkä edestä olisi eläuyt. ja työtä tehnyt.
Vaan nyt. selveni hänelle yksi päämaali:
hän tahtoi tulla opettajattareksi ja siten
hyödyttää Suomen lapsia, ja ehkäpä sitten
tulevaisuuudossu voisi tarjota turvallisen
kodin vanhalle äidilleen ja nuorimmille
siskoilleen.
Samana syksynä, näet, kuu hän
Helsingissä oli terveyttänsä parantamassa,
perustettiin siellä suomalaisen
tyttökoulun jatko-opisto, johon yhdistettiin
val-mistuskurssi opettajattaria varten. Hän
rupesi tämän oppilaitoksen oppilaaksi, teki
uutterast i työt ii ja edistyi erinomaisen
hyvin. Hänen opettajillaan oli hänestä aina
iloa; hän ei milloinkaan heille surua
tuottanut.
Kun Aino Brummer oli suorittanut
tämän oppikurssin, tahtoi koulu häntä
vielä omanansa pitää ja nyt nimitettiin hän
opettajaksi samaan kouluun, missä hän
itse oli opetuksensa saauut. Niitä
ihannekuvia. joita koulu hänen mieleensä oli
painanut, säilytti hän nluti kirkkaana.
Opettajana oli hän hiljainen, melkein
ujo, vaan helposti hänen opetustaan
kuunnellessa huomasi, että tuon hiljaisen
kainouden verhon alla piili runsaat
luonnon-lahjat, sillä hänen opetuksensa, varsinkin
kun hän opetti mieli-ainettaan —
kirjallisuutta ja kirjallis-historiaa — oli täynnä
runollista tuoksua ja jaloja aatteita; se oli
omiansa suunnittelemaan oppilaitten
mieltä aatteellisuuteen, siihen, mikä on jaloa
ja suurta,
Samulla, kuu liäu tuli opettajattareksi,
oli toinenkin hänen mieliajatuksensa
toteutunut: hänen äitinsä oli muuttanut
Helsinkiin, hiin sai olla luinen apunsa ja
ilonsa hänen vanhoilla päivillään ja
nuoremmille siskoilleen sai hän tarjota kodin,
jotta hokin saisivat koulua käydä. Mitä
hän Suomen lasten hyväksi tarkoitti ja
toimi Tilhin toimittajana, siitä olemme jo
puhuneet.
Lyhyt oli kuitenkin hänen
vaikutuksensa aika: ainoastaan 1 ’/2 vuotta oli hän
opettajattarena suomalaisessa
tyttökoulussa.
Viimekuluneena Joulukuun l:nä päivänä
kntsui taivaallinen Isä häntä toiseen
elä-mään, hänen puolikolmatta viikkoa kovaa
tautia sairastuttuaan. Hänen ystävänsä
ja omaisensa häntä syvästi kaipaavat,
vaan katkera ei voi olla suru niille, jotka
tietävät, ettii ihmisten vaiheet ovat
rakkauden Jumalan ohjaamia. Uskon ja
toivon silmällä he katsovat kohti sitä maata,
missä vaaja lakkaa, missä surua ei ole, ja
missä ihmishenki vasta täydellisyyden
saavuttaa, kirkastuksen, mikä sillä tässä
elämässä ei voi olla. Sitii luultavasti pois
menuyt ystävämmekin tarkoitti, kun hän
sairaana houraollessaan puhui siitä, että
hän menisi toiseen kotiin, missä kaikki
oli niin kirkasta ja kaunista; siellä
lapset lauloivat niin kuuuiisti ja kukkaset
tuoksuivat niin suloisosti.
Tilliikin on tahtonut, kantaa kukkasen
hänen handullensa ja haudalta palatessaan
tahtoo se kuiskata ystävilleen: pyrkikäät
aina valoa kohti, kasvakaat, kukoistakaat
taivasta varten!
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
