Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
lue
Mitä pienen tytön ahkeruus
aikaan sai.
^räässä maaseutu-kaupungissa maamme
sydänosassa eli ennen isänsä ja
äitinsä luona pieni tyttö. Liisa, se oli
tytön nimi, oli vanhempansa ainoa
tytär; hän oli lO-vuotineu ja veljensä
Antero pari vuotta nuorempi.
Vanhemmat olivat ahkeraa ja rehellistä työväkeä.
He rakastivat paljon lapsiansa, joten
Antero ja Liisa tunsivat, että Jumala oli
heille suonut paljon onnea, jos kohta heillä
ei ollut kaikkia niitä mukavuuksia, joita
rikkaimpien lapsilla on. Aivan pienistä
olivat he tottuneet tekemään työtä; Liisa
auttoi äitiänsä: lakasi lattian, pesi astiat
ja kävi asioilla; Antero kantoi puita
tupaan, teki valkean takkaan ja ennenkun
lunta satoi kulkivat lapset yhdessä
metsässä kokoellen risuja polttopuiksi.
Monesti kun Liisa meni kouluun, pysähtyi
hän puoti-ikknnoitt.en edustalle ja katseli,
miton paljon kauniita kaluja siellä oli.
Silloin hän mouesti hartaasti toivoi, että
hänelläkin olisi rahaa, jolla voisi jotain
hyödyllistä ja huvittavaista itselleon ostaa.
Hän ei tahtonut sitä isältänsä, pyytää,
sillä hän tiesi, miten vähissä isiinsä
varat olivat.
Kerran moni Liisa asialle erään
höys-tekauppiaan luo. „ Tässä saat 5 markkaa,
joita paperipussien tekemisellä olet
ansainnut", sanoi kauppias pienelle pojalle, joka
oli yhtä suuri kuin Liisa. Tuo poika oli,
näet, kauppiaalle valmistanut
paperipussia, joihiu kauppias pani kahvia, ryyniä,
jauhoja y. ra. mitä puodissaan myi.
-Mistäpä nyt pussin tekijän saan",
sanoi kauppias pojalle, „kun sinä
kirjansitojan oppiin rupeat?"
-Voisinkohan minä paperipussia tehdä?"
ajatteli Liisa." Voisinkohan minäkin saada
ansaituksi niin paljon, että kerran saisin
koko 5 markkaa, niinkuin tuo poika. Ei,
se taitaa olla mahdotonta."
Hänen poskensa oikein punehtuivat
tuota mahdollisuutta ajatellessa ja
kirkkain silmin katseli hän kauppiasta; vaau
sanaakaan ei hiin virkkaa rohjennut. —
Lieneekö kauppias hänen katsannostaan
voinut arvata, mikä hänen mielessään
liikkui: ehkäpä, sillä hän tarkkaavaisesti
silmäili Liisaa ja sitten sanoi hän: „mitäs,
jos sinä, pikku tyttö, voisit minua
auttaa?"
Sitte kysyi hän Liisan niineä, kenenkä
lapsi hän oli. ja kuu sitten Liisa oli
vastannut ja ilmoittanut mielellään tekevänsä
tuota työtä, lupasi kauppias opettaa
hänelle. miten se oli tehtävä. Kauppias
lupasi, että hiin jo seuraavana päivänä saisi
alkaa, jos vanhemmat, siihen suostuisivat.
Nytpä Liisalla oli iloinen uutinen äidillo
kertoa kotia tullessaan. Äitikin siitä
hänen kanssansa ilöitsi. Seuraavana
päivänä tiili tuo pieni poika, jonka Liisa
puodissa oli nähnyt, toi hänelle koko ka
san paperia ja sanoi kauppiaan
lähettäneen häntä opettamaan Liisaa
paperipussia valmistamaan, jos Liisa tuota työtä
saisi ottaa tehdäkseen.
„Kiitä kauppiasta", sanoi Liisan äiti,
„ja sano, että olemme iloiset siitä, ettii hän
antaa Liisalle työtä. Ouluin Liisa aina
siististi pitänyt kouluvihkojansa ja
käsitöissään on hiin myöskin osoittanut
hyvää järjestystä. Toivon siis, että hän tätä
työtä osaa tehdä."
Kohta alkoi työ; äiti valmisti liisteriä,
jota siihen tarvittiin ja ikkunan ääreen
nostettiin pöytä, johon paperit levitettiin,
leikattiin ja pusseiksi valmistettiin. Pian
osasi Liisa niitä nivan näppärästi
valmistaa ja poika, joka liänello sitä opetti,
huomasi, että oppilaausa pian oli yhtä
taitava kuin hän itse.
Liisa oli hyvin ahkera työssään ja hän
oli erinomaisen iloinen, kun jo näki
suuren kasan valmiiksi valmistettuja pussin.
Hiin oli myöskin erittäin tarkka työssään
ja piti hyvää huolta siitä, ettei niihin
tullut pienintäkään pilkkua tahi ryppyä.
Valmiiksi «aatuaau vei hän ne
kauppiaalle, joka oli niihin varsin tyytyväinen
ja lupasi antaa Liisalle niin paljon työtä,
kuin hän vaan ehti valmistaa.
Aikasiu aamulla ennen kun Liisa meni
kouluun teki hän työtä ja koulusta
tultuaan jatkoi hän sitä taaskin. Usein oli
hän kyllä kovin väsyksissä, mutta kui-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
