- Project Runeberg -  Tilhi. Kuvalinnen sanomalehti lapsille ja nuorisolle / N:o 1-26. 1885 /
10

(1884-1886)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

— 10 —

on. Tul ta saan käyttää koulussa ja
vanhassa pidän niitä kyniä, joita kotona
tarvitsen," sanoi tyttö ja kiitti herttaisesti
tätiänsä.

Samassa tuli äitikin sisälle ja toi
tyttöselleen uuden esiliinan ja lämpöset.
sukat, joita hän saisi panna päälleen
huomenna ensikerran kouluun mennessä.

„ Tässä, pikku tyttöni,u äiti sanoi, „saat
palkinnon siitä, kun niin siististi olet
osannut parsia vanhat sukkasi ja esiliinasi olet
niin somasti silitellyt."

..Kiitos, kulta äitini, kiitos!" sanoi hän
ja Buuteli äitinsä kättä.

„Aiti. nyt 011 vaan 18 tuntia siksi kun
koulu alkaa. Olin niin iloinen, kun saimme
joululnpaa, vaan on taas niin, niin hauskaa,
kun koulu alkaa. On niin iloista taas saada
nähdä koulukumppania," näin sanoen
hänen silmiinsä oikein loistivat ilosta, vaan
samassa oli kuin joku huoli olisi
verhonnut hänen kasvojansa. „Aiti, rakas äiti",
sanoi hän likistyen lähelle äitiään, „
tapasin äsken Anna Laitisen, kun olin ulkona;
hän sanoi, ottä hänen äidillänsä ei ole
enää varaa antaa hiilien jatkaa
koulun-käyutiääu. Anna oli siitä niin surullinen,
että hän itki. Tiedäthän, äiti, että Anna
osaa parhaiten koko meidän luokalla".

»Niin, kyllä tiedän; Anna on hyvä
tyttö".

Äiti, lupaatko minulle jotakin?"

_Mitä, tyttöseni?"

»Saanko antaa Annalle säästörahani?
Luulen, että hän niillä voisi saada
ostetuksi muutamia uusia koulukirjoja, joita
tarvitsemme".

,.Siilien suostun mielelläni."

„Luulotko, äiti, että Annan äiti sitten
voi laskea hänen kouluun?"

„Sitii on tiedä," äiti vastasi, „vaan saat
mennä hänen luoksensa sitä kysymään ja
antamaan hänelle säästörahasi. Sano vielä,
että Anna saa käydä meillä puolipäiväistä
syömässä tiimiin lukukauden kuluessa.
Ehkä Annin äiti sit.te voi laskea hänen
kouluun."

„Kiitos, äiti, rakas äiti, olet aina niin
hyvä. — Saanko, äitini, heti mennä?"

„ Lähde, lapseni, ja sano äidiltä paljon
terveisiä rouva Laitiselle."

Kepeänä kuin keijukainen ja iloisena
kuin auringonsäde lähti tyttönen menemään
vielä kerran äitiänsä kiitollisesti halailtuaan.i
„Jnmala sinua siunatkoon, rakas lapseni,"
äiti sanoi; en tiedä, mitä hän lie
ajatellut, mutta kyynel nousi hänen silmiinsä,
eikä suinkaan se murheen kyynel ollut.
Luulen hänen ajatalleen: „ Jos Jumala
antaa lapseni elää ja hän aina säilyttää
saman mielen, kuin hänellä nyt on, niin
varmaankin hän vielä tulee olemaan
kanssaihmisillensä hyväksi. Jos Jumala
minullekin vielä elonpäiviii suo, niin tulee hän
olemaan äitinsä ilo ja päivänpaiste hänen
vanhoilla päivillänsä."

Jo äitikin huoneesta läksi, tuli
sammutettiin ja ulkona kovin pyrvtteli, lähdin
muualle lentämään, kertoi eteenpäin
varpunen.

Tuossa oli kadun toisella puolella suuri
kivikartano. Sen syvissä ikkunoissa oli
hyvä suojapaikka pyryä vastaan; siksi
sinue asetuin istumaan.

Olin jo kätkenyt pääni siipeni alle ja
väbii nukahtanut, kun yhtäkkiä havahdnin,
sillä kuului kova jyske ja rätinä sisältä
huoneesta. Piironkilaatikoita avattiin,
työnnettiin Itiini, toinen taas avattiin, kirjoja
viskattiin ylös alasin, lattialle, pö3’dälle,
piirongille.

„Kaisa, mihin olet siivonnut minun
Saksan kirjani? en löydä sitä mistään."

„Kaisa, sinä olet niin paha, kun aina
panet minun kirjani hukkaan," huusi
kiivastuneena pieni tyttö.

„Eu löydä maantiedettänikiiiin, missä
on minnn Erslev’ini .— — oi, oi, nyt
saan ensi päivänä muistutuksen koulusso.
Kaisa, se on sinun syysi."

Kaisa, joka oli ollut lähimmässä
huoneessa, tuli nyt avuksi.

n Kaisa, hae kohta minun maantieteeni
ja saksankirjani!"

»Hyvä Olga neiti, enhiin minä
saksan-kiijaa ja maantiedettä ole tarvinnut.
Ovathan kirjat olleet Olga neitin oma3sa
laatikossa."

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri Oct 18 16:56:45 2024 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tilhi/1885/0014.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free