Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
— 12 —
pojat olivat sairastaneet tulirokkoa ja pikku
sisko oli vasta parantumaisillaau.
„Tohtori H., kuinka kauan meidän vielä
täytyy olla kotona, ennenkun kouluun
pääsemme?" kysyivät molemmat pojat
melkein yhtäikaa.
„ Väliin täkin 3 viikkoa," vastasi
tohtori.
„Oi, kuinka surkean ikävää," sanoi
Aarno. „Niin, me jäämme niin kovasti jälkeen",
lisäsi Wilho.
„Pojat olivat, viime lukukaudella
ehtineet jo 58 kappaleesen latinan
käännöskirjassa," jatkoi Aarno, „ja luettiin vasta
neljäkymmentäyhdeksättä, kun me jäimme
pois koulusta".
„Niin, se ei auta, teidän täytyy sittenkin
olla 3 viikkoa vielä kotona," sanoi tohtori.
Pojat kyllä näyttivät huolestuneilta, vaan
täytyiliän tyytyä, reippaita potkiahan
olivat, ei heidän itkeäkään sopinut.
Vähän ajan perästä kuului miten pojat
yhdessä lukivat:
Bonus, melior, optimus. «
Mailis, pojor, pessimvis j. n. e.
Pitihäu koettaa, ettei vaan luokalle jäisi,
vaikka vähän aikaa täytyi olla
koulustakin pois.
Mieleni oli taas iloiseksi tullut, kertoi
varpunen, ja ajattelin, että mielelläni vielä
näkisin muutamia toisia ystäviäni, mitä
he tänä iltana toimivat, koska se näkyi
olevan niin merkillinen ilta kaikille lapsille.
Lähdin takaisin kaupunkiin. Eräässä
kivimuurissa M.-kadun varrella oli pikku
Liisin koti. Tiesin, missä hänen
kamarinsa oli: sen ikkunanlaudalle nyt
istahdin. Oli jo niin myöhään, että Liisi
tavallisesti siihen aikaan oli pannut levolle.
Vaan nyt oli hänen vuoteensa tyhjä. Ei
häntä huoneessakaan näkynyt. Kaikki oli
siellä niin hiljaista. Hetken kuluttua tuli
sinne surupukuun puettu nainen. Se oli
Liisin äiti. Hän oli itkenj-t. Hän katseli
Liisin kirjoja. Niinkun ne nyt olivat, niin
oli Liisi ne järjestänyt pari viikkon sitte.
„Oma, pikku Liisini," huokaili hän
itsekseen. ,,Miksi täytyi minun kätkeä sinun
haudan kylmään poveen?"
Sitte avasi hiin raamatun, jota pikku
Liisi ennen oli lukenut. Sitä lukiessa
muuttuivat hänen kasvonsa yhä
rauhallisemmiksi, melkeinpä iloisiksi.
Ihmeellinen rauha oli epäilemättäkin hänen
sy-dämmeensä tunkeutunut. Oli ikäänkuin
enkeli olisi lentänyt läpi huoneen ja
hänelle kuiskannut: „01e huoleti, rakastava
äiti, Jumala on ottanut lapsesi omaan
kouluunsa. Taivaallisessa yrttitarhassa
kasvaa hän ihanammaksi kukkaseksi, kuin
milloinkaan täällä." Vaikka kyyneleet vielä
vierivät, meni äiti kuitenkin keveänimällä
sydämmellä muiden pienokaistensa luo ja
kertoi heille, miten Jumala tahtoisi, että
he vielä kaikki tulisivat sinne, missä Liisi
nyt oli, ja että he pääsisivät sinne, jos
olisivat hyviä. — — — — — —
Tissinpä vielä yhden paikan, missä
minulla on kaksi hyvää ystävää: Lauri ja
hänen vanha tätinsä, jonka luona hiili asui;
siune nyt lensin. Koputin nokallani
ikkunaa, kuu näin heidän vielä valveilla,
sillä ennen kun olin sitä tehnyt, niin oli
ikkuna avattu ja Lauri oli ripistänyt
minulle jyviä syödäkseni. Vaan nyt ei
kukaan koputustani kuullut. Olin hiljaa,
kuulin, mitä he puhuivat.
„Lauri parka," sanoi täti, „älä itke,"
„Mutta minun on niin ikävä kotiin,"
nyyhkytti poika. „En saa nähdä äitiä ja isää
niin pitkään aikaan, ei 5:teen kuukauteen;
en saa nähdä pikkuveljeäni — pyyh, pyyh,"
nyyhkytti hän, ettei enää puhutuksikaan
saanut.
Täti istui hänen viereensä. Hän kertoi
Laurille, miten Laurin isäkin kerran oli
ollut pieni, aivan senlainen, kuin Lauri nyt.
Kun hänen kerran piti kouluun lähteä,
oli hän langennut, isänsä, Laurin isoisän
kaulaan ja hartaasti pyytänyt, että hän
saisi jäädä kotiin, eikä tarvitsisi lähteä
kouluun. Mutta iso-isä oli sanonut: „ei,
kotona ei ole koulua ja ilman tietoja et
voi tulla toimeen maailmassa. Meidän
täytyy jotakin vaikeatakin koettaa,
voidaksemme sitte hyödyttää muita ihmisiä."
Ja sitte täti kertoi, miten isä oli
lähtenyt kouluun ja ahkerasti lukenut ja
miten hiin nyt oppinsa kautta saattoi hyö-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
