Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
— 38 —
Kalevala.
liime Helmikuun 28: na päivänä oli
riemun ympäri koko
Suomen-jf 1 maata, sillä silloin vietettiin
Kalevalan öO-vuotista muistoa.
Mikä on Kalevala? Se on eräs kirja,
jota sinii, pieni lukijani, ehk’et ole vielä
lukenut, mutta jonka nimen sinä
varmaan ulet kuullut mainittavan. Siinä
kirjiuisa kerrotaan paljo meidän
vanhain esi-isäimme Suomalaisten tavoista
ja elämästä. Samoin kuin sinun pitää
rakastaa vanhempiasi, jotka sinulle
tekevät kaikkea hyvää ja pitävät huolta
sinusta, samoin 011 sinun myöskin
kunnioittaminen esi-isiäsi, jotka ovat
eläneet ennen meidän aikojamme. Heiltä
ou meille jäänyt perinnöksi paljo hyvää.
Sentälulen on sinun ahkeruudella
hankkiminen itsellesi tietoja heistä, jotta
oppisit heitä tuntemaan ja aivossa
pitämään. Kalevalassa puhutaan heidän
elämästään, heidän iloistaan, suruistaan
ja vaivoistansa.
Siinä puhutaan vanhasta, viisaasta
Väinämöisestä, joka toimitteli kaikkea
hyvää kansallensa. Kanteleellaan
soitteli hän niin ihanasti, että kaikki
ihmiset, jopa eläimetkin tulivat hänen
soittoansa kuuntelemaan. Siinä puhutaan
myös Ilmarisesta, joka oli varsin
taitava seppä. Hän sai kauniin Pohjolan
tyttären vaimokseen. Vanhoilla
Suomalaisilla oli tapana se, etfeivät
naineet oman heimonsa keskuudesta, vaan
menivät muualta pyytämään itselleen
vaimoa. Heidän täytyi tavallisesti antaa
jotakin vaimon hinnaksi. Niinpä oli
Ilmarinenkin t akonut Pohjolalle Sammon,
joka tuotti kaikenlaista onnea sille, joka
sen omisti. Vielä kerrotaan
Kalevalassa kolmannestakin uroosta,
Lemminkäisestä, joka rakasti sotia eikä
tahtonut kotonansa pysyä. Vastoin äitinsä
kieltoa läksi liiin kerran Pohjolaan
kosimaan hänkin, luutta siellä hän
tapettiin. Hänen äitinsä pelasti hauet
kuitenkin taas kuoleman vallasta ja toi
hänet takaisin kotiinsa.
Surullisiakin kertomuksia on
Kalevalassa. Nuori, kaunis Aino surmaa
itsensä mielihoureissaan, kun häntä
vaadittiin vastoin hänen omaa tahtoansa
menemään Väinämöiselle vaimoksi.
Kullervo on onneton, kun on joutunut
orjaksi, vaikka luonto oli synnyttänyt
hänet sankariksi. Hän tappoi
Ilmarisen emännän, tuon entisen Pohjolan
neidin, ja siitä syntyi riita Pohjolan ja
Kalevalan kansan välillä. Kalevalan
miehet ryöstivät Sammon takaisin
Pohjolasta, joka siten tuli köyhäksi.
Näistä osiosta on Suomen kansa
laulellut runoja vuosisatojen kuluessa. Ne
ovat kulkeneet suusta suuhun perintönä.
Elias Lönnrot rupesi kokoomaan näitä
runoja, joita kansa vielä lauleli kaukana
yksinäisissä erämaissa. Hän sovitteli
yhteen eri runoja ja sai siten kokoon
kokonaisen kirjan, jolle luin antoi
nimeksi Kalevala. 5o vuotta on nyt
kulunut siitä, kun Kalevala valmistui.
Harvoilla kansoilla on sen-tapaista
kirjaa, joka sisältää esi-isien laulamia
runoja. Sentälulen pitääkin Suomen kansa
Kalevalansa rakkaana ja kalliina
aarteena. Sentälulen vietettiin juhlaa
ympäri Suomen maata sen ilmestymisen
muistoksi.
Kun tulet isommaksi, ota silloin
tarkempi selvä Kalevalan sisällyksistä, kuin
minkä tiissii olet saanut. Sinä olet
oppiva siitii paljon kaunista ja hyvää.
Ulkomaalaisetkin ovat sen sisällyksen
kauneutta ihmetelleet ja ihailleet. Sinä
olet siis varmaan löytävä paljon
huvitusta siitä.
Kaksi kaunista kukkaa,
Eräässä perheessä maaseudulla olivat
lapset saaneet äidiltänsä luvan lähteä
liuviretkelle. Siitä oli paljon puhuttu
ja tuota toivottua iloa jo monta päivää
odotettu. Tulipa sitte tuo ikävöitty
aamu. Vaan onnetonta! sade loiskui
ikkunoita kohti ja taivas oli ihan
pilvissä.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>