Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1B6 -
metsäisiä seutuja, toiset niittyjä tai pellon
pientareita.
Petolinnut käyttävät pesänsä alustaksi
korkeita kukkuloita. Ainoastaan harvoin
alentuvat rakentamaan majaansa alhaalle
maan pinnalle. Sitä vastoin pitävät
melkein kaikki juoksulinnnt maan pinnan
mukavimpana; metsälinnut pesivät puitten
oksille, sammalisten mättaitten suojaan,
puitten koloihin j. n. e. Kahlajalinnut
rakentavat pesänsä kaislistoon tai
ruohos-toon jokien ja järvien rannoilla. Jopa
muutamat vesilinnut laittavat pesänsä
niin, että se ihan loijailee veden pinnalla.
Jotkut merilinnut saavat pesänsä piiloon
syviin kalliourotkoihin. Sanalla sanoen:
lintujen pesäpaikat ovat hyvin erilaisia;
yleisesti voi niistä sanoa, että ne ovat
joko niin piilossa, ett’ei vihollisen silmä
niitä heti keksi, taikka erinomaisissa
paikoissa, joihin työläästi pääsee muut kuin
niiden siivelliset asujamet.
Samanlaatuiset linnut eivät pesi aina
samanlaisiin paikkoihin. Ihminen, luonnon
herrana tässäkin kohden paljon vaikuttaa
joko uusia pesäpaikkoja hankkien tahi
vanhoja hävittäen. Esimerkiksi pääskyset,
jotka nyt asuskelevat huoneittemme
läheisyydessä. ’ovat unohtaneet entiset
pesäpaikkansa, kallioiden ja puitten kolot, kun
huomasivat räystäämme niiksi
sopivammiksi. Naakat, leppälinnut, varpuset y.
m. toisinaan kutsuttuina vieraina pesivät
ihmisten puihin laittamiin koppiin.
Toiselta puolen pakoittuvat lintuset
hake-matin toisia pesäpaikkoja, kun entiset
hävitetään. Kun ihmiset hävittävät
puun-kautoja tai lahopuita metsästä taikka
tasoittavat kivikasoja, niin tiasten ja
västäräkkien täytyy pesiä maakuoppiin.
Sdi h) s arroitukniin N:*sa /ö.
1. ilma
lyön
m ö i n
2. a h j o
häät
jäät
otto
Seiitfjs ki rjain-a rroi tulineen
N:s*a lii.
Minkä nuorena oppii, sen vanhana
tietää. Eri sanat: Kivi, tupa, Anna, omena,
kana. aapinen, ah, Risto.
Tarmt-arroi/iia.
Jonk’ ensimmäiset kaksi valtaans’ saa.
Se maan ja taivaan pian unohtaa.
Mut selvän muodon toiset molemmat
Monelle ainehelle antavat.
Vaan kaikki neljä sotaleirissä
Näet tuolla Lappeenrannan kentällä.
Ximi-arroitnx.
(Wilho.)
Joki Aasiassa.
Muhainedin jälkeinen profeetta.
Niemimaa Aasiassa — a.
Tytön nimi — i.
Kaupunki Pohjois-Englannissa.
Kauppala Suomessa — i.
= tie.
Kaupunki Pohjois-Saksassa.
Alku- ja loppukirjaimista voit
muodostaa kahden eteväu suomalaisen miehen
nimet.
Kirjelaatikko.
B. F. Ct. Paljon, paljon kiitoksia!
Oiktiiftir. Tilhi pyytää lukijoitansa
hyväntahtoisesti oikaisemaan seuraavan
paino-virheen: Sivulla 122 rivi 19
ylhäältä seisoo— „Ilinau Lue: „Hma
liikkuu näkymättöminä virtoina koko maan
ympäri . .
HELSINGISSÄ,
Weilin S. t:<>ös’in os.-yht. klijap.ja kustantama, lt«,\
anna
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
