Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
— 135 -
vaihtaa toivoani niinin voimaasi. N\’t
olijaan laivaani taaskin tulevaisuuden
merelle ja jätän peräsimen voimallisempaan
käteen kuin sinun ja minun. Hyvästi
\Valleri! Kunhau joskus vielä kohtaat,
jonkun tytön portaalla Sipoon suolla, niin
ojenna hänelle kätesi ja sano: „me olemme
yhtä hyviä; minä nniian tietä sinulle, niin
sinäkin annat toiste minulle. Eikö niin?"
„KyIlä niin teen," sanoi Walleri
voitettuna. ,,Hyvästi Katrina, toivotan ouuea
purjehdusmatkallesi 1"
— in —
Lintujen elämästä.
(Hrclinrin mukaan.)
L
puskinpa mikään olento maau
| päällä osaa niin tarkoin
käyt-■! tää aikaansa, kuin lintu. Sille
on pisin päivä tuskin riittävä,
lyhyin yö yltäkyllä. Sen
alinomainen valppaus ei salli sitä
uueksimaau ja nukkumaan
toisen puolen elämästään. Se valppaana,
iloisena, raikkaana toimii ja nauttii sen
ajau kuluessa, joka elinajaksi sille on
suotu.
Useammat linnut heräävät jo ennen
aamuruskon koittoa. Täällä meidän
pohjoista kesää nauttiessansa tuskinpa
ensin-kääu ehtivät levähtää. Knuleehan kesän
alkupuolella käen kukuutaa nsein vielä
sydän yöllä noin kahdentoista aikaan, ja
päivän noustessa noin kahden, kolmen
aikaan on jo täysi konserti metsän
suuressa salissa. Ainoastaan sydänyön,
silloin tällöin muutaman minuutin, näkyvät
levähtävän. Tosin meidän kotikanamme
asettuvat lepoa varten orsille jo ennen
auringon laskua, vaan eivät kuitenkaan
vielä silloin nuku ja kukou aikainen
laulu osoittaa, että ne tarvitsevat tuskin
kolme tuntia voimia kootakseen pitkää
päivätyötänsä varten. Niin on muiden
lintujenkin laita; ainoastaan suuret peto-
linnut, varsinkin kotkat, jättävät yösijansa
vasta myöhemmin.
Ne linnut, joille laidun ääni on suotu,
tervehtävät laululla alkavaa päivää;
ainakin sen tekevät parittamis-aikana, jolloin
into ja rakkaus heitä lanluuu eläkyttää.
Loulettuonsa lähtevät vasta einettä
etsimään.
Useammat, linnut syövät aterian illoin
ja aamuin. On kuitenkin lintuja, joiden
elämäntavat tässä kohden eroavat,
erittäinkin ne, jotka riippuvat siitä, milloin
heille elatusta sattuu olemaan tarjona.
Niinpä esim. petolinnut syövät ainoastaan
yhden aterian päivässä ja ne, jotka eivät
itse pyydä saalista, vaan ravinnokseen
käyttävät haaskoja, saattavat monta
päivää nähdä nälkää, ennenkun sattuvat,
löytämään sopivaa ruokaa. — Useammat,
kyliänsä syötyänsä jättävät jälelle jääneen
ruo’an, huomisesta huolimatta. Kuitenkin
011 niitäkin, jotka varustavat evästä
tulevaisuuden varaksi, niin esim. lepinkäiset,
tikat y. m. kokoavat saadut ruokavarat
yhteen ja kätkevät johonkin piilopaikkaan.
Atrian jälkeen lintu tavallisesti juo, sitte
kylpee taikka, ell’ei ole vettä kylpyä
varten tarjona, pyöritteleikse hiekassa tai
talven aikana lumessa.
Linnut rakastavat paljon siisteyttä.
Puolipäivähetken käyttävät ne
siistittä-miseensä. Kylpyä nautittuaan puristelee
lintu itseänsä, nyppii höyheniänsä,
silitte-lee niitä nokallansa, järjestelee jokaisen
erikseen, koriste-, sjipi- ja
pyrstö-höyheniä erittäinkin huolellisesti. Vasta
pukimonsa oikein hyvään kuntoon
saatuansa nauttii se tyytyväisenä olemistaan,
hetken vielä levähtää ja sitte lähtee
uudestaan ruo’an haentaan.
Utapuoleen kokoontuvat laululinnut
laulaen, liverrellen seuraa pitämään metsässä.
Silloinpa sieltä riemua kuuluu! Heleät,
täytenäiset. säveleet lähtevät heidän
tyytyväisestä rinnastaan.
Parittamisen aikana linnut etsivät sijaa
pesilleen ja mieluisan paikan löytää
siihen kukin oman elintapansa mukaan.
Mitkä mielivät pesäpaikkansa korkeuteen,
mitkä syvyyteen, mitkä maan pinnalle,
mitkä vesien rannoille: toiset rakastavut
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
