- Project Runeberg -  Tilhi. Kuvalinnen sanomalehti lapsille ja nuorisolle / N:o 1-26. 1885 /
144

(1884-1886)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

— 144 —

—Tuossa ehkä tapaan kelpo Karjalaisia,
ajattelin mielessäni, enkä siinä pettynytkään.
Luotuani silmäyksen mökin aististaan,
huomasin vanlian ukon, harmaahiuksisen. Huomasin,
että hänen huulensa liikkuivat. Tarkoin
kuunneltuani eroitin seuraavat sanat: „0i aikoja
nykyisiä! Kova vieras liikkuu Karjalan vainiolla;
se uhkaa ryöstää maamiehen kalliimman
aarteen, viljan. — Alä anna, Herra, hallan
turmella peltojamme," ja uitin sanoen vanhus
kohotti katseensa ylös. „S:iiistä kurjia lapsiasi,
äläkä puutteesta anna minun vaipua hautaan,
ennonkuu ainoa poikani on hyvässä turvassa.
Kuritusta olen ansainnut ja oikeuden mukaan
olisi palkkani kova vitsaus. Vaan,, olethan
luvannut olla isä armias lapsillesi. Älii anna
toivoni raueta! Vaikka koetat, et sä hylkää.
Puolet petäjäistä panen ruisleipääni ja sinuitä
luottaen, en epäilyksiin joudu."

Tuskin oli vanhus saanut nöyrän
rukouksensa päätetyksi, niin tuli sissille rehevä, terve
poika.

rlsii. pelkäätkö hallan tänä yönä tulevan?"
hiin kysyi.

.Kyllä näyttää peljättäviiltä," vanhus
vastasi. " .Pilvet ovat hajaantuneet, tuulen henki
011 hiljennyt ja kylinä henki huokuu suosta.-

„Ila’lla on mahtava, vaan Jumala on vielä
mahtavampi — niinhän aina olet minulle
opettanut. armas isä," sanoi poika.

.Kylläpä sen vieläkin uskon, mutta epäilys
väkisinkin minut valtaa, kun ajattelen sinua,"
sanoi taaskin isä. .Olen vanha ja riutunut
ja jos Herra näkee hyväksi antaa iiiinun vielä
yhdcu nälkävuoden nähdä, niin ovat voimani
loppuneet ja sittu sinii jäät orvoksi,
turvattomaksi kuiii taivaan lintu."

„<>i, isiini, minuako huolehdit? Ei, sitä et
saa tehdä. Rukoilemme, rukoilemme koko
tämän yön ja Herra antaa nyt uhkaavan hallan
mennä olntse. Näotliäu, isii, näin lujat kädet
on Jumala minulle antanut ja niillä vielä teen
kovasti työtii. Kaivan ojat ja raivaan salomaita.
Kun sinä"olet vanha, teen mmK työn ja siilit vaan
saat levätä. Herra antaa sinun vielii saada
lepoa ja iloa kokea, kun olut oliimässiis
niin paljo työtä tehnyt ja suruja kokenut."

Näin lohdutti poika vanhaa isäänsä.

Wnnhti8 sitte lähti peltoja katselemaan, vaan
poika jäi vksin mökkiin.’ Hän notkistui pol,
villeeu, Hitti pienet kätensä ristiin ja rukoilli
että Luoja levittäisi voimallisen kätensä
hänen kotiusa yli ja siunaisi kaiken sen työn,
jonka hänen isänsä oli tehnyt ja jota hän
itsekin vielä tahtoi telillä."

* * *

.Kunhan taas muutaman tuimin olin ilmassa
leijaillut," kertoi lintu, .saavuin taas gamaii
mökin luo. Katselin taas akkunasta sisään;
aamu-aurinko lähetti armaita säteitään tuohon
matalaan majaan, missä nyt ilo ja
tyytyväisyys vallitsi.’ lialla oli väistynyt ja kauniisti
keikkuivat läliiit hiljaisen aamutuulen hengi
tessii. Puheltuansa Luojan suuresta rakkau-

desta. lähtivät isä ja poika aamu-askareilleen
kuitenkaan unohtamatta: .hyvin rukoiltu on
puoleksi työ tehty". Kyiläininestään ylistivät
he elon Herraa hänen äärettömästä
"rakkaudestaan.

Tyyneys vallitsi yli koko uiaan; lehti
tuskin’liikkui, havu tuskin huojui. Kuolio
tuoksui hyvältä; tähiit kepeästi keinuen
lieilelmöi-vät mitä auotuisiinniassa ilmassa. Kaikki
ennusti onnellista vuodon tuloa. Näinä kelpo
Karjalaiset haartaalla rukouksellansa olivat
sen siunauksen tälle seudulle aikaansaaneet."

Puhuttuaan tämän havaintonsa retkillään
painoi lintu suunsa kilni ja keijukaiset olivat
tyytyväiset hiilien tarinaansa.

nTiimä kunnollinen torpan poika 011 saava
suurimman juhannuslahjan," lisäsi siilien
keijukaiskuningas ja julisti tämän hauskan
kesäaamun juhlallisuudet päätetyksi.

Kaikki hajautuivat eri paikoille ja milläkin
läksin kotiini itsekseni alinomaa ajatellen sekä
keijukaisten mieltä lumoavaa elämää, että
liu-uun tarinaa kelpo Karjalaisista.

Jos linnun tarina on tosi, jota se varmaan
onkin, niin 011 varma, että tämä köyhä torpan
poika Karjalasta 011 tuleva kotitalon turvaksi
tai mieheksi, joka isänmaalleen kelpaa.

__Wilho.

Sefi lij s f a vnu-arvoitukseen
N:xxn 17:

Univormu.

Set iii/s n im i-urioif ukseen
\:ssa /.S.

Topelins. Snellman. Eri sanat:
Tigris. Otliman. Pereä. Elli. Liverpool.
Iiden-salmi. Ura. Stettin.

Kirjelaatikko.

Koska ainoastaan yksi Tilhin lukijoista
011 lähettänyt kirjoituksen Tilhin N:ssa 15
määräämää kilpailua varten, niin
pidennetään kilpailu-aika yksi kuukausi
sinneni-mäksi. Syyskuun viimeiseen päivään asti
saa siis vielä lähettää kilpakirjoituksia.
Ne ovat lähetettävät Tilliin Toimitukselle.
Helsinki. Yrjönkatu 18.

— ilja, — f — k — n ja Vilho.
Paljon kiitoksia lilhetyksistänne! Kyllä
julkaistaan, kun tila sallii.

HELSINGISSÄ,
ttVilin & liuiis’in os.-yht. kirjat), jaknaUntuma, 1SS5.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri Oct 18 16:56:45 2024 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tilhi/1885/0148.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free