Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
/JV.
140 ■
.Emme uin tahdo tällaista, vettähän tässä
vaan on," huusi Verner, jolta oli pyytänyt
kahvia. „Ja tässä on sokeriinuntja, eikä
ollenkaan maijainaitoa," valitti Ida.
Nyt loppui Maikin kärsivällisyys ja
hän purskahti itkuun. Tämmöistä ei
ollut vielä ikinä tapahtunut, aina
ennenkin hän oli tarjoilut, nukeilleen vettä,
so-kerimuruja tai leipäpalasia ja he olivat
aina syöneet, se on, Maikki oli syönyt
heidän sijassaan, ja nyt kuu nuket olivat
eläviä, nyt kun he taisivat itse syödä,
nyt lie juonittelivat.
„Onhuu tässä leikki-pannukakku.ja ja
leikki-chokolaadia," nyyhkytti hän, mutta
nuket eivät ollenkaan tyytyneet’ siilien,
vaan huusivat kahta kiivaammin. Maikki
oli ihan neuvoton; mistä kummasta hän
yöllä saisi oikeita pannukakkuja V „Niin kun
te olette noin tyhmiä, niin saatte odottaa
aumuuu," päätti hän viimein, sulki
kaapin ja hiipi takaisin omaan pieneen
tilaansa. Vielä kotvan aikaa kuului
peitteen alta nyyhkytyksiä, mutta vähitellen ne
hiljenivät ja taukosivat viimein
tykkänään. Maikki nukkui kaikista suruistaan.
Aamulla kun pieni tyttö heräsi, oli
hänen ensimmäinen ajatuksensa: tonttu ja
nukenkaappi. ,,Voi, jospa kaikki olisi
ollut vaan uuta ja nuket olisivat
samanlaisia kuin ennenkin." Tällä salaisella
toivomuksella Maikki puettuaan päälleen
avasi nukenkaapin. Hiljainen ilohuuto
pääsi hänen huuliltaan, nuket makasivat,
sängyissään ihan niinkuin hän eilen oli
ne pannut maata. „Se on tontun ansio,"
ajatteli Maikki ja heitti kiitollisen
silmäyksen kaappiin pniujnleikkiessääu
aamupäivällä nukkiensä kanssa hän sanoi hiljaa
itsekseen: ,.Ei, en minä koskaan enää
toivo, että minulla olisi eläviä
nukkia — ei, ennenkuti olon tullut suureksi,
niin suureksi kuin siskokin."
Lintujen elämästä,
n.
Linnun lapsuuden aika on lyhyt, sen
nuoruuden aika sitä vastoin, varsinkin
odelliseen verraten, pitkä. Toiset linnut
ovat syntyessään untuvapeitteisiä, toiset
taaskin alastomia ja sokeita. Edelliset
voivat. heti seurata emäänsä, vaan
jälkimäisten täytyy pysyä pesässä siksi, kuu niille
kasvaa siivet ja höyhenvaatteus. Monet
pienet linnut ovat lentoon valmiit jo
kolmen viikon vanhoina, suuremmat
tarvitsevat. monta kuukautta, jopa vuosiakin
kasvaakseen vanhempainsa kokoisiksi.
Nuoruutensa aikana s. o. sen jälkeen kun
lintu jo on ruvennut lentämään, vaan ei
vielä olo vanhempansa kokoinen, on sen
vaatteuskin toisenlainen kuin heidän,
tavallisesti enemmän naaraksen näköinen.
Yleensii saavuttavat linnut sangen
korkean ijän. Kanarilintu, jos sitä hyvin
hoidetaan, voi eliiii noin viidentoista tai
kahdeksantoista vuoden vanhaksi.
Vapaana saavuttaa se epiiilemättäkin
korkeamman ijän. Vankeudessa pidetyt kotkat
ovat eläneet sata vuotta ja papukaijat
monta ihmis-ikää. Ulkona luonnossa
kohtaa niitä harvoin sairaus; useampaiit
päivät päättyy siten, että joutuvat
petoeläinten kynsiin. Ne, jotka voivat
puolustaa itseänsä, kuolevat vanhuuden
heikkouteen. Kuitenkin on havaittu, että
jotkut kulkutaudit, toisinaan saattavat,
surman koko lintnjoukoille. Häkissä
olevat linnut useinkin sairastuvat ja sen
johdosta kuolevat.
Monet meidän linnuistamme ovat n. k.
muuttolintuja. Syksyllä iloiset
laululintumme jättävät metsämme autioiksi, ja
ennen kun järvemme joutuvat jäisen
peiton alle pakenevat vesilinnut
eteläisimmille vesille; monet petolinnut ovat.
pakotetut lähtemään niille maille, joihin
heidän saaliinsa, pikkulinnut, ovat lentäneet.
Muutamat, linnut muuttavat parittain,
toiset taas suurissa joukoissa.
Heikommat käyttävät yön tyvenempää aikaa
matkustamiseen, voimallisemmat jatkavat
päivälläkin kulkuaan. Silloin ne tavallisesti
kulkevat kiireesti, aivan iiii akun joku
vastustamaton voima joudat.taisi niitä
eteenpäin. Muutto-ajan lähestyessä tulevat
linnut levottomiksi. Ennen lähtöä
kokoontuvat ne suuriin seuroihin ja kutsuvat
luoksensa yksityisiä ohilentäviä lintuja, ja
kun sitte joukko on kasvanut tarpeellisen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
