Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
—42
jaalla silmällä voimme eroittaa noin 0,000
tähteä kuudessa ensimäisessä luokassa,
niin lasketaan seitsemännessä löytyvän
noin 18,000, kahdeksannessa noin 54,000,
yhdeksännessä noin 162,000,
kymmenennessä noin 480,000 ja niin yhä
enemmän kunnes 16:sta luokassa tulemme
lukuun 324 miljoonaa 294,000 tähteä.
Mutta enneukun niin pitkälle olemme
päässeet, on tarkka laskeminen jo
mahdoton, ja vannaa on, että noiden
kuudenteentoista luokkaan kuuluvien tähtien
takana on vielä lukemattomia muita,
joita ei parhaimmallakaan kaukolasilla
voi havaita. Sanotaan, että on voitu
lukea 47 miljoonaa tähteä.
Koska muutamat tähdet näyttävät
meille suuremmilta kuin toiset, tulee se
siitä, että no joko todellakin ovat
suurempia, tai siitä, että ne ovat meitä
lähempänä. Lähin kiintotähti, jonka
kaukaisuus on voitu laskea, on tähti a
Ken-tauron tähtiryhmässä. Valo kulkee 28,700
maant. peninkulmaa sekunnissa ja
tarvitsee kuitenkin 3 vuotta ja 8
kuukautta ennenkun tästä tähdestä meidän
maahamme joutuu. Laske siis ensin
montako sekuntia on 3 vuodessa 8
kuukaudessa, ja kerro tulo sitten luvulla
28,700, niin voit sanoa monenko
peninkulman matka on meidän läkeisunpään
kiintotähti-naapuriimme! Jos tämä lasku
on sinusta kovin vaikea, niin voin sanoa
sinulle tuloksen: Matka on 3 biljoonaa
9,000 miljoonaa peninkulmaa, joka luku
kirjoitetaan 13 numerolla. Koska tähti
a Kentaurossa ei näytä suuremmalta,
kuin loistava Vega Lyyryu
tähdistössä, josta valo meille tullessaan
tarvitsee 21 vuotta, niin tiedämme siitä,
että tähdeu a täytyy olla Vegaa
pienemmän. Vega on niin äärettömän
suuri aurinko, että jos se olisi yhtä
lähellä kuin meidän aurinkomme,
levittäisi se 300 kertaa niin paljon valoa
kuin tämä, ja siis sen täytyy olla 300
kertaa niin suuren kuin auringon, joka
valaisee meidän maatamme. Kuitenkin
voittaa Vegan loiston Sirius, josta valo
meille tullessaan tarvitsee 72 vaotta.
Kuinka suuri ja voimakas on siis tämä
ääretön aurinko?
Ei yksikään ensimäisen luokan täh-
distä lähetä meille valoansa
vähemmässä kuin 3:ssa vuodessa. Pienimmät
kaukolasilla näkyvät tähdet tarvitsevat
siihen 2,700 vuotta, ja luullaan, että
valo et.äisimuiistä sumutähdiköistä eli
„nebu1os’oista" meille tullakseen,
tarvitsee enemmän kuin 10,000 vuotta. Laske,
jos voit, monenko peninkulman päässä
se on maasta! — Sirius, jonka nyt
näemme, ei ole tämänpäiväinen Sirius,
vaan Sirius 72 vaotta sitten, — jos siis
joku pikku tähdistämme sammuisi,
näkisimme sen knitenkin vielä tuhansia
vuosia ehtootaivaallä loistavan.
Suuria, ensiluokkaan kuuluvia tähtiä
on ainoastaan 18, ja niistä näkyy täällä
pohjoisen pallonpuoliskon taivaalla vaan
12. Ne ovat, valonsa suuruuteen
katsoen luettuina, seuraavat:
1. Siriiis, tähtiryhmässä Iso-Koira.
2. Arcturits, tähtiryhmässä Bootes.
3. Bigel, Wäinämöisen viikatteessa.
4. CapeUa, Wetomiehessä, linnun
radan reunalla
5. Vega, Lyyryn tähtiryhmässä.
6. Procyon, tähtiryliinässä
Pieni-Koira.
7. Betelgeuze, Wäinämöisen
viikatteessa. ’
8. Aldeharan, tähtiryhmässä Härkä.
9. Antares, Skorpionissa.
10. Spica. tähtiryhmässä Neitsy.
11. Reguhis, tähtiryhmässä Leijona.
12. Atair, tähtiryhmässä Kotka.
Tähtiä, jotka suuruutensa suhteen
ovat toiseen luokkaan luettavat, on 55
ja kolmanteen kuuluvia 170.
Mainittakoon tässä ainoastansa
Ala-mak Andromedan, AlgenSh ja Markab
Pe-gasus’eu tähtiryhmässä. Apollo ja
Herkules Kaksoisissa, Gamma Pohjan
ruumissa, Mirak Andromedan tähtiryhmässä,
Castor ja Polhix — ja viimeiseksi
Pohjantähti, joka kuuluu toiseen luokkaan.
Otavan tähdillä on seuraavat nimet:
Duhhe, Merak, Phekda, D (aelta), AlioOt,
Mizar, Benetnash, — ja ne kuuluyat
mitkä toiseen mitkä taas kolmanteen
luokkaan. Toiseen luokkaan kuuluvat
myös ne kolme tuiuiettua tähteä
Väinämöisen viikatteen keskikohdalla, joita
nimitetään Jakobin sauvaksi
Kuningas David (Ps. 147: 4) sanoo:
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
