- Project Runeberg -  Tilhi. Kuvalinnen sanomalehti lapsille ja nuorisolle / N:o 1-24. 1886 /
46

(1884-1886)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

46 <§—

Kaikki hauhet pötkivät pakoon ja
pujahtivat myllyrannassa veteen ja sinno
meni koko vihollisjoukko.

Mutta nytpäs Kerttu vasta oikein
häm-mästyikin. Hän säpsähti niin, että koko
maitokannu oli pudota tielle. Pappilau
Yaliti seisoi siinä mustankirjava pää
aivan maidossa. Kerttu ei ollut siinä
sodassa huomannut koko koiraa, se oli
koko ajan litkinyt maitoa Kertun
kannusta ja vasta kun sota oli lopussa ja
Vahdiu märkä, karvainen pää kannusta
kohotessaan koski Kertun käsivarteen,
niin silloin tyttö pelästyi. Hän oikein
kiljasi ja aikoi ruveta itkemään.

Koko Mustikin maito oli nyt
pilaantunut! Mitä mummo nyt sanoisi ja mistä
isä ja äiti nyt saisivat maitoa
murkinaksi? (Jatk.)

—teem^ss—_

pillini jJminiou unelma.

(Jiäännös Englannin fiMceifl.)

liffu fcitjennniotiaS ^ciaiuo lepäfi fän=
gtjöfään; f)iiu oli ()tpt)itt Ijeiffo. Jpiiucn
(apfcllifct fnöroonfa ja fuuret finifUmänfä
ottivat fäänuctijt aroouaiSta iffunaa f o f)
ben, jo^ta ()iiu toifl itäf)bä puutarljan täi);
öcsfä fcfötauitcubcöfa jo jo*ta vuujujeu
intoinen tuoffn tunti fifään Ijuoncejeu.

haaroo ajui äitiufä fonSfa roanfjemtnan
metjenfä tuona, jofn oli tivffoljcrrana erääöfä
pietieäfä feurnfiinnaSfa, — mutta ntjt juuvi
ja11ui ^aaiuo olemaan aimon tjtfinnän,
[ida fcTci äitinfä että nuori pastori olimat
muunUq toime<ffo. euvumielifcnä ajatteli
picnofaineii piffu puutartjanufa, jota fyän
ci moinut iffuuaöta uäljbö. Siellä oli
f)äu aljfcvatJti tijöofenuclll)t jo nifaifin fe«
määllä, filloin fmt Ijiiu luiclä oli maljma
ja tcnuc.

„sJft)t roarmaanfiu faiffi fuffaui omat
tuotteet," ajaticli l)än, „ja riffavuoljot
peittämät fuffalamaui, joita niin f)uolc(li»
fceti järjestin."

haipuneena nfiitjin fitrumitliftlu
mict-tcijiu uuffui (jän.

Uneöfa lriifi oiftu ^aamo monta uientä
puntartjaa, miiibcn mnaöfa onianfafin.
9lurinfo paistoi fivffaaSti ja lempeä
fefä-ilma oli tät)uuä pieniä faunitta enteitä,
jotta afjfevaäti loimuuni fieQä. £)ellä$ti

hoitimat Ijc jota pcufaSta, jofa fuffaa; fje
fitfimät pois riffavuoljot faiffialta — paitfi
ijJaaroon omasta pienestä puutarhasta, ja
furutlifcSti tjuufi l)äu uueSfa: „Öi, raf«
faat pienet fefäenfetit, fiunatfaa miitunfiit
puutarljauni!" Samasfa Ijeräfi f)äu. Sliti
fnmartui lempeästi ^äueu ijlitfcufä, ja
mantjenipi meljcnfä fcifoi mnoteen äärcSfä-

„9?äitfö uuta, picnofaifeuiV" fyft)i
pastori.

„9Jäin, Oaaffo, cl moi uSfoa, fuiufa
iljmeen fauuiS unelma mutia oli," maö=
taji f n a m o, ja l)äncn falpeat fasmouja
puuaStiiimat iloSta- — „9)}utta oi fuiufa
mielelläni tahtoifiu mennä fatfomaau, omatfo
cnfclit järjestäneet miminfiii puutarhani,
niiufuin muut." — ^iciiofaineu nätjtti
niin furullifelta, että 3aaffo fiirut)ti Ijäutä
loljbutianman fanocn: „ötä itfe, ^aamo,
huomenna micn finut puutaifjaafi! Dlcifo
ntyt toijttjmäinen?"

„J?iitoS, fQ|1°i pieuofaineu l)iu=

fau alatutoifcsti, fillä !)äu otifi Ijeti paU
falla talotontit tähteä finne.

SBäljän ajan perästä läffi pastori uloS
huoneesta puutarhaan, juuri fiiljeu pieneen
fulmaun, joSfa ^aamon fufat fasmoimat.
(Sifjän tjäu ollut fäljutjt f ie tl ä fen päimän
jälfccu, jolloin lääfäri oli fanonut, ett’ei
pitfu meljcnfä foSfaau enää luoifi parata
fomaöta laubistaau. — Oi, niintä
uä-föistä fiellä oli! 3Jillaruol)ot peittimät
ftiffalamoja ja fäljtämiä, joita ^aaioo en»
nen muinoin oli pilänijt uiiu l)i)mäsiä
jär-jcSttyffcSfä. Sätä ci 3aaffo Ijennonut
piffn lueljcllecn näqttää, ja olihan l)äu
fumminfin tumanuut tuoba hänet huomenna
puutarhaan.

2ofin oli pastori homiu mäftjntjt
päimän töistä ja toimista, mutta eihän l)äu
nt)t moiiiut ajatella omaa itfeään, omaa
mufamuuttaan, — tätjtt}it>än hänen faat*
taa iloa piffu faivaafle mcljetlceu. |)än
heitti pois taffiufa, otti lapionfa ja rljhtlji
tl)öl)öii. GräS fglänpoifa fulfi of)itie, hiin
pt)fäl)tl)i peufaS»aibnn tuo ja fatfoi höm=
mästijuccuä nuorta pappia, jofa ahferaSti
tointi puutavhaSfa. SJJuutamia
filmnurä-pätjfuä feifoi h"» fiinci aiman äänctöuuä,
mutta l)tjt’äffiä fjcrätti hän 3aafon I)iio=
tttion [anomalla: „«^)enn pastori, tutecfo
’JJaamo foljta tcrmceffi?" Gnfin ci T)äit
faannt mitään maStauSta,’ fitten fanoi paö»

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri Oct 18 16:56:57 2024 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tilhi/1886/0050.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free