Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
—£> 54 <§-—
Se vasta oli oikea Huhtikuun
retki I
(lieikki-pojan pjiväkirjnsta painuen.)
Hulitik. 2 p. 188Ö.
’^äasfi nyt istun hikisenä ja kirjoitan
päiväkirjaani kertomusta
tämänpäiväisestä ketunpyyntiretkestäui. Kas so se
vasta oli oikea huhtikuun retki. Olisi
ollut vielä hullunkurisempaa, jos se olisi
tapahtunut eilen, ensimmäisenä päivänä,
joka 011 oikea narrinjuoksupäivä. —
Minäkin sain koko päivän juosta narria
niin, että oikein harmitti. Illalla sitten
istuin vähän nolona ruokasalin
ikkunassa ja katselin kuuta. Se ei
ollenkaan näyttänyt narrilta. Juhlallisen
näköisenä kulki se siellä korkeudessa ja
näkyi tyytyväisenä katselevan kiiltävää
hopeasikaa, jota Pohjolan tyttäret
lumen pinnalle loivat. — Näin aina
arvelee keväällä kuusta vanhin siskoni, joka
käy Helsingissä koulua.
.,Huomenna tulee hyvä hankiainen,"
virkkoi Wäinö veikkoni.
„Huomen aamuna valjastetaan varsa
ja mennään Eero sedän syntymäpäiville,"
tiesi Aino siskoni.
„Mutta me pojat menemmekin
suksilla," sanoin minä, ja se siitä jäi
päätökseksi.
Aamu kuu sai tulleeksi, niin pian
sukset hangelle survaistiin. Isä, äiti, Aino
sekä pikku Kustaa menivät hevosella,
mutta me samosimme suoraan sedän
taloa kohti. Suksen keulat käännettiin
sitä ilman suuntaa kohti, mistä kosken
kohina kuului, ja nyt potkaistiin poikki
kumpujen ja kukkuloitten. Ylä-mäessä
pistettiin sukset kainaloon, mutta
alamäessä aina laskea hajautettiin niin, että
„hiukset pilliä soitti." Ei kestänyt
neljännestä tuntia, ennenknn oltiin aivan
kosken rannalla. Tuo kohina kuului
niin juhlalliselta, että oikein täytyi
pysäyttää sukset ja jäädä kuuntelemaan.
Olisin suonut, että seurassamme olisi
ollut vanhin siskomme. Hän olisi
varmaankin tapansa mukaan istahtanut
hangelle, asettanut suksen pöydäksi
polvelleen ja kirjoittanut pitkät rimot „kos-
kesta, joka päivän paisteessa hopealta
hohtoa, huojuvista hongista ja korkeista
kuusista, jotka molemmin pnolin koskea
kukkuloilla seisovat" ja koko Karjalasta,
jolle hänen mielestään ei mikään Hiaa
maailmassa voi vertoja vetää.
Me pojat omine toki joutaneet
tuommoisissa tuumissa aikaamme viettämään,
sillä Lauri serkku laski mäkeä alas jäälle
semmoisella kyydillä, että oikein päätä
pyörrytti. Perässä tidi Wilho kuin
viimeistä päivää, ja sitten tuli Helmi
,.lieissaa!" huutaen, mutta arvatkaapas,
kuinka tytön kävi! Sukset pääsivät
keskellä mäkeä karknun, toinen meni —
minne lie mennyt — ja toinen meni
suoraa päätä sulaan koskeen. Siinä
istui nyt tyttö parka ja katseli karkuun
kiitäviä suksiaan. Helmin^heissaa-kuuto
oli jo itkuksi muuttumaisillaan. mutta
minä lohdutin Helmiä ja sanoin näin:
„Alä yhtään itke, hyvä Helmi,
huomispäivänä minä sinulle laitan aivan yhtä
hyvät sukset kuin entisetkin olivat."
Mutta kaikkein knmminta kyytiä sitä
vasto tuli pienoinen Aino serkkuni. Häu
ei uskaltanut sileätä mäkeä alas kävellä,
vaan rupesi itseään vierittämään. Mäki
kun oh jyrkkä ylen, ei tyttö voinutkaan
enääu pysähtyä, vaan alkoi vieriä
suksi-mäestä sivulle sitä tietä, joka
suorastaan koskeen johtaa. Sen sattui
näkemään Maria, tätini kyöklcipiika, joka oli
juuri kahvipuita hakemassa.
,,Johan se tyttö nyt menee koskeen!"
huusi Maria hädissään, heitti puut
hangelle „pitkin Matin vatia" ja riensi
kii-ruimman kautta apuun. Meni siinä
äyräässä Maria itsekin kerran
kuperikeik-kaa, mutta tytön sai kiinni kun öaikin.
Aino, kun pääsi Marian syliin, vasta
hok-sas hädän, joka luiuta oli uhannut ja
aikoi ruveta itkemään, matta kun näki,
että kaikki muut nam-oivat, rupesi
hänkin nauramaan ja sitten oltiin taas kaikki
hyvällä tuulella.
Varsa hirnui jo pihalla. Siitä
arvattiin, että isä, äiti, sekä siskot olivat
perille päässeet. Menimme mekin siitä
sisälle sedälle onnea toivottamaan. Täti
antoi meille kuppisen kuumaa kahvia
vehnäleivän ja piparikakkujen kanssa.
Sitten taas tultiin ulos ja ruvettiin las-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
