Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
-3. 79
•iPlt—suokoon .1 uumia kaikkivaltias, että se
pinni siemen, jonka olen sydiimiinne kylvänyt,
kantaisi hyviin hedelmiin.1*
Kaikki tulivat liikutetuiksi hiinen puheestansa,
usean silmästä pirahti kirkas kyvnfil: ja ascn
vanhin lähetti hartaan rukouksen f.linjalle
lapsensa puolesta. Sitten hellät jiiiidiy viiiset
sa-nolliinan opettajallensa palasi kilkin kutiansa.
Kaksi viikkoa oli siitä kiilunut, kun koulu
loppui. Kräiinä aamutta varhain VVikiu isä
il-Ilioitli aikoviinsa liihteii kaupunkiin . kiivillään
-.•kii lupasi ottaa pojan iiiuknnusa. Tämä oli
\Vikisiä mieluista; tuota pikaa haki hiin aitasta
luule! vaatteensa, jotka oli vasta tutkinnoksi
saanut, puki n» päällensä: ja nyt sitä lähdettiin
ajoinaan.
Ihmeen hauskalta tuntui \VikistiJ, sillä ensi
kerran pääsi hän nyt isänsä kanssa kaupunkiin.
Vasta seuraavana piiiviinii iltasella myöhään
saapuivat he kaupunkiin. Kovin kuintnalliselln
näytti \Vikistii kaikki täiillii kesäisen yön
hii-innritsai- Monen muhkean rakennuksen ohitse
he ajoivat, kunnes viluloin pysähtyivät
kartanon eteen, jossa isällä oli tapana olla korlterin.
Täällä makasivat jo kaikki: siksi heiiliin täytyi
koputtaa ennen kun pääsivät sisään.
Aamulla kun \V’ikki heräsi, kysyi Itiin
»lisiksi isältänsä, kuka täällä asuisi, sillä hiin ei
tuntenut ketään. „Täällä asuu seliisi, ja häu
on kaupungin nimismies", vastasi isä. Tämä
kuului kummalla \Vikislii, silli! setäänsä ei hän
ollut ennen nähnyt; tosin oli hiili kuullut monta
kertaa isiinsä ja äitinsä hiinestä puhuvan.
•luuri samassa astuikin liunen setiinsä ovesta
sisään, tervehti heitä ja toivotti
hyvää-hno-mentn taputtaen \Vikkiä päälaelle.
Kovin tuntui onsimmiiltä oiulolta hiinestä
täällä, multa vähitellen tutustui hän. Tykkänään
toisenlaisia oli tiiiillä kuin hiilien kodissaan.
Sedällä oli suuri kaappi lilynnä kirjoja. Xe
oikein \Vikin ihmetystä herättivät. Niin paljoa
kirjoja ei hiin olisi voinut uskoa muiliuassa
löy-tyvänkiuln, ja nyt näki luin yhdellä ihmisellä
noin paljon olevan. Setä antoi hänelle suuren
kuvakirjan katsottavaksi; siinä oli kuvia
ulko-inaan nläimislii ja kasveista, ja niisUl olisi \Vikki
mielellänsä tahtonut enenuntin tietää. Vaan
kirja oli vieraskielinen; hiin ei osannut Hiili
lukea. .Mutta hänen serkkunsa, sediin vanhin
tytär, oli käynyt koulua, ja häu kertoi Wikille,
mitii hiin oli koulussa oppinut ja mitä hän
tuosla isosia kirjasin oli lukenut. \Vielii kertoi
luin historiallisiakin tapahtumia, jotka kovasti
huvittivat \Vikkiii.
„.lospa minäkin pääsisin isoon kouluun, jossa
niin paljpn saa oppia", sanoi Wikki oikein
innostuneena.
Samassa tuli setä ia \Vikin isä saliin, jossa
lajisel istuivat, .la arvaapas, minkit uutisen
\\ikki nyt sai knulla. Lsil olikin lähtenyt
hiilien knnssausa kaupunkiin vnan siksi, että hän
saisi pojan toimitetuksi kouluun. Setä, joka
oli varakas, oli luvannut ottaa hänet kortteriiu
kun huomasi, miten tiedonhaluinen poika oli
ja näki, miten hyviin todistuksen liitu
kansakoulusta oli saauiit.
Tuosta tiedostapa nyt \Vikki ilostui. Oikein
häu ilosla punehtui, vaan ei virkkanut mitäiin;
mutta kun isä kysyi, tahtoisiko hän suureen
kouluun, missä luetaan latinaa ja muuta
korkeata oppia, niin sanoi hän: „tAh(lon isä, ja
koetan knns olla ahkera."
Sen Inpntiksen Wikki rayJJskin piti. I.atinna
luki hän kuin mies, laskentonsa suoritti luin
tarkasti ja selvästi, mutta suurimman ilon tuotti
hänelle kuitenkin luonontiede. Lomn-aikoinu
oli hiin usein melsiissii kokoilemassa kasvia ja
järjesli ne hyvin somnksi kokoelmaksi.
Kunnialla suoritti hiin kouliiknrssinsa
loppuun ja sai kun saikin valkoisen lakin ja
kultaisen lyyryit.
Kun hiili sitte piau tuli tunnetuksi
innokkaana liiounonlutkijan alkuun, »i kukaan
voinut aavistaa, etll» häu eniiPti oli ollut tunnelin
-l<niska-Wikiii" nimellii.
–^88*88*84–
Selitys kirjain arvoitukseen N:ssa 9.
Ilta aanina viisnainpi. Eri sanat: ilma,
Waasa, pilvi, tupa, innissi.
Selitys runo-arvoitukseen N:ssa 9.
Älä lähn, kultani, aaltojen valtaan.
Aallot ne pian sinun peittäisi
Sitten ei surn nina heittäisi,
Ennenkuin multa mun peittäisi.
- •t&JlK*—-
Arvoitus.
’pariskunnan ikivanhan tunnet, kuka ties:
Musta, synkkä ompi vaimo, valkoinen on
mies;
Vainin ain’on noissansa, mies 011
toimessaan.
Senpätäliden karttavatkin aina toisiaan.
•Tos vaan ntiesi taikka vaimo astuu
näkyviin,
Pakenevi toinen heti tietämättömiin.
Vaimo, hänpä katselevi silmin tuhansin.
Kirkkahasti silmät loistaa pimeässäkin.
Mutta enemmän kuin vaimo miesi
nähdä voi,
Vaikka hänellen vaan yhilän silmän
Luoja loi.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
