Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
-—£ 78 <3—
tilin; samoili tekivät luisetkin pajat. VV11»ki
oli,niteisen, oraiin talonpojan poikii; multa hän
oli hyvin kummallinen luontoollmisii; hän ei
nimittäin Inlitonul oppia liiketilaan, eikii
telidämi-lääu, ja sentähden oli hän luottannt
vanhemmillensa paljon murheita. Monia kertaa oli
huucn äitinsä vuodattanut kyyneli» hiinen
tiili-Icnsii ju koettanut parastansa saaduksensa poikaa
lukemaan, mutta kaikki oli turhaa, sillä Wikki
oikein pelkäsi kirjaa.
Melkein päivät päästänsä istui \Vikki tuvan
niukassa silmät liassa, tukkn pörröllään kuin
jöröjukalla ainakin; hiin ei kehdannut edes
siistiä itseänsä, jonka tähden luin oli niin
pelailtavan näköinen, että itse talon Mustikin
lffiytti pclkiiiiviin Wikkiii
Vihdoin kävi niin, eltii kaikki rupesivat
IiilntU pilkkaamaan, in issn hiin vaan salini
liikkumaan, etenkin, kun hiin kulki koulu-kartanon
sivuitse, knnli Wikki niinensä sadssla suusta:
„hu8ka-Wikki", „tupa-Ukko" j. n. e.
Niinpä nytkin, niinkuin alussa mainittiin;
toverit oikein yhdessä tuumin häntä ärsyttivät,
niikii repäisten tukasta, roiku nutusta, ja siten
koettivat he saada Wikkiii vihastumaan ja
kanssansa tappelemaan. Vaan ylit’ äkkiä pujahti
\Vikki heidän käsistänsä huutaen mennessänsä:
„Kyllu ininä tuhdon näyttää vielii kerran, että
olen oppinut lukemaan niin kuin tokin."
Juostuansa hyvän matkan, katsahti Wikki hätä-hittiä
liiaksensa, josko pojat vielä ajaisivnt hänlii;
heitä ei näkynyt enää. Nyt rauhoittui hiin ja
istahti tien vieressä olevalle mättäälle pannen
oikean kätensä kovasti sykkivän sydämensä piialle.
Hiljainen huokaus kuului hänen huuliltansa, ja
kyynel loisensa perästä vierähti hänen
silmistänsä. Hiljaa sanoi hän: rrakas isä taivaassa!
anna anteeksi, etlii olen ollut tottelematoiu.
Tiistä luhtien tahdon olla kuuliainen kaikkia
koillaan; tahdon myöskin ahkerasti oppia lukemaan,
ettei kukaan minua enää pilkkaisi. Anna
minulle, rakas Isä, voimaa, jn vahvistu uiinuu näissä
päätöksissä."
Nain rukoili \Vikki .tnmalnn. ja hänestä
tuntui nyt niin ihmeen suloiselta: — tuntui ikäiiu
kuin olisi raskas lonkka pudonnut hänen
hartioillansa, sillit nyt hän ensimmäisen kerran
oikein rukoili — ja rukous sekä kyyneleet
huojen-lival hänen sydäntänsä.
Nyi läksi Wikki taaskin hiljaksensa koiihinsa
puin astumaan. Sinne saavuttuansa oli hänen
ensimmäinen sananpa: „äili hyvä,
opeltaknajni-niia lukemaan ; ininä tahdon pttustii kouluun ja
tahdon oppia niin kuin muutkin lapset. Toiset
pojat alinomaa minua pilkaavat, ja siihen olen
itse syypää!"
„Oikein mielelläni sen teen, rakas lapseni I"
sanoi äili sulkien hänet syliinsä, ja kyyneleet
tunkeutuivat hänen silmiinsä.
Tästä lähtein rupesi Wikki todellakin oikein
ahkeraksi: isänsä oli kaupungissa kiiydessätisä
ostanut hänelle uuden ju kauniin Aapisen sekä
muita kirjoja, ju ne kiihdyttivät hänen
lukuhaluunsa.
Ei viipynyt kauan ennen kun Wikki osasi
ihan selvästi lukea sisästä ja jopa moniaita
kappaleita ulkoukin.
Joka ilta ennen maata panoansa seka joka
oiuun noustuansa liitn aina luki.
Niiin kului seuraava talvi ja kesäkin. Tulipa
sitten syksy, jolloin koulu tauskin alkoi, ja
uusin oppilaita oteltiin vastuun; niiden joukossa
nitliliin IVikkikin. Kovin katselivat nyt loiset
pojut, jolka vuosi sitten olivat liilnlä pilkanneet:
lie eivät tahtoneet uskon ensin omia silmiänsä,
että se todellakin oli VVikki; mutta hiin se oli;
juuri se sain», jota he olivat niin pilkallisesti
kohdelleet.
Kuuluipa siellä sitten poikajoukossa sihinää
ja soitinna. Jotkut sanoivat: „Kaikki lie vanu
tahtoisivat piinstii kouluun, semmoisetkin, jotka
eivät osaa niin mitiiUn!u
Monen pojnu lukua oli opettaja jo koettanut,
mutta liarvnn hän Mviiksyi; tiilipä gitteti Wikiu
vuoro; suorana ju vähääkään ujostelematta
astui hiin opeltujnn eteen, ju tämä ojensi hiiuellc
kirjan käskien lukemaan. Nytpä joulöivalkin
toiset pojat hlimuleen, kun. kuulivat, miten
selvästi NVikki luki Opcttnja hänet hiivnksyikin.
Vihdoin. kun kaikki oli tutkittu ja
sisiiilnkir-joitottu, sai kukin palata kotiansa, sillä
seuraavana päiviini! alkoi vasta oikea lukeminen.
Ilomielin riensi \Vikki kotiansa Suuri oli
myinkin ].länen isänsä ja äitinsä ilo, kun hiin kertoi
kouluun onnellsesti päässeensä.
Kaksi vuotta oli näin kalunnut. \Vikki oli
edistynyt koulussa hyvästi, hiin oli aina
saanut parhaimmat arvolauseet; myöskin toverinsa
olivat kohdelleet liiintii hyvästi.
Kevätlukukausi oli taaskin lopussa, ju
tutkintopäivä oli liisnä. Kovin oli Wikki
edellisinä puiviuä lukenut osataksensa vustutu
kaikkiin opettajansa kysymyksiin. Sykkivin
sydämin riensi hiin nyt koululle: koko mutkan
ajatteli hiin. kuinka tärkeä läniti päivä oli, silli!
nyt piti liiinen saada puiistö-todistiis koulusta.
Mutta sc tuntui AVikislii ikuväitä, kun liiinen
piti erota rakkaasta opetlajoslaiisa sekä
kumppanistansa, joiden kanssa hiili oli monin
kultuista hetkeä viettiinyl. Niiissa njntuk-issunsu
saapui VVikki koululle. Tiiiillii oli kaikki niin
juhlallista, ja kaunista; koulusali oli
erinomaisen somasti kaikenlaisilla seppeleillä
koristettu Paljon oli kokoontunut rahvasta litnne,
oppilaiden vanhempia sek» muitakin
kuuntele-nuuin ju kalsomnan tutkintoa; ja tulipa sinne
sitten Wikinkin isä ja iiili.
\VithKn ajan kuluttua astui opettaja saliin ja
istahti harmonion äiireen. ju nyt veisattiin
virsi, jonka jälkeen luettiin rukous: sitten riensi
kilkin paikoillensa. Nyi alkoi tutkiuto.
Mutien vanhemman sydän .sykki ilosta, kuu
kuulivat poikansa vastaavan hyvin.
Tutkinnon loputtiin pidettiin tauskin rukous,
in sitten opettaja jakoi todistukset
itsekulleii-kin; hiin piti kauniin ja sydäntä liiktillavan
puheen oppilailleen, erillUmkin niille, joille oli
untamil päästö-todistukset; hiin kiitti heidän
ahkeruuttansa sekii liyväi! käytöstänsä liiintii
kohtaan, ja lopuksi sanoi hiin: r rakkaat lap-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
